Alkuperäinen nimi: Suddenly
Tunnetaan myös nimellä: Ei armoa( käytetty vuoden 1987 tv-esityksessä)
Ohjaaja: Lewis Allen
Käsikirjoitus: Richard Sale(1943 Blue Book-lehdessä julkaistun Active Duty pohjalta)
Pääosissa: Sterling Hayden, Frank Sinatra, Nacy Gates, James Gleason, Kim Charney, Willis Bouchey, Paul Frees, Paul Wexler
Nyt arvostelussa eri jännä ja loistava Film-Noir, jonka ensi-illasta on kulunut tänään tasan 70 vuotta.
Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:
Suddenly-nimisessä pikkukaupungissa ei tapahdu juurikaan mitään, joten sheriffi Tod Shaw käyttää virka-aikansa miehensä Korean sodassa menettäneen leskirouvan Ellen Bensonin lähentelyyn, mutta lähentelystä ei tule mitään, sillä Ellen inhoaa aseita, kun kerran sotaleski on.
Sitten kaupungissa alkaa tapahtumaan vihdoin ja viimein, kun presidentti on liikenteessä ja on päättänyt oikaista kaupungin läpi ja reitti sattuu kulkemaan Ellenin talon ohi.
Presidentin läpikulkumatka vetää paikalle väkeä ja tällä kertaa ei ole kyse turisteista, vaan John Baron-niminen 2.maailmansodan veteraani kahden kätyrin kanssa, joten Baron jenginsä kanssa tunkeutuvat Ellenin taloon ja ottavat kaikki paikallaolijat, elikkä Ellenin, Ellenin isän ja pojan, Peter Sr:n ja Peter Jr:n sekä sheriffin panttivangeiksi, sillä katkeroitunut Baron aikoo ampua presidentin talosta käsin.
Kun katsoo leffa, jossa Hayden ja Sinatra pääosissa, niin heti saattaa tulla johtopäätös, että Sinatra on sheriffin roolissa ja Hayden salamurhaajana, mutta jo 70 vuotta sitten typecasting osattiin välttää nokkelasti ja jos ei lasketa Danny Oceanin roolia 6 vuotta myöhemmin Ocean’s Elevenin alkuperäisessä filmatisoinnissa Kovat kaverit, niin tämä oli Sinatran ainoa rooli roistona.
Ja mitä puolestaan tarinaan tule, niin tämä on Simpsonit-tyylin ennustanut tulevaisuuden tapahtumia, sillä juonikuvio kuulostaa vahvasti JFK:n salamurhalta 9 vuotta myöhemmin ja kuultuaan huhu, että Lee Harvey Oswald olisi nähnyt tämän ennen murhaa, joten Sinatra halusi vetää tämän pois levityksestä ja samoin Sinatra reagoi toiseen tähdittämäänsä saman aihepiiriin elokuvan Manchurian kandinaatti(1962) joka kyllä liippaa paljon lähempänä JFK:n salamurhaa, sillä sen ensi-ilta osui 24.10.1962, ja toiseksi allekirjoittanut ei usko, että 1963 olisi teatterissa tai televisiossa näytetty 9 vuotta vanhoja elokuvia, sillä vanhoja elokuvia esittäviä teattereita ei jenkeissä tuohon aikaan ollut ja kanavien elokuvatarjonta tuli ulkomailta, koska Hollywood-studiot eivät halunneet myydä esitysoikeuksia, koska tv oli viennyt yleisön teattereista.
Joka tapauksessa eri hyvä ja aikaansa edellä ollut Film-Noir-klassikko.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti