Dark City(1998)

 Ohjaaja: Alex Proyas

Käsikirjoitus: David S. Goyer

Pääosissa: Rufus Sewell, William Hurt, Kiefer Sutherland, Jennifer Connelly, Richard O’ Brien, Ian Richardson, Bruce Spence, Melissa George

Nyt arvostelussa, The Crow ja I Robot-ohjaajan massojen noteeraama, mutta silti lievästi aliarvostettu Cyberpunk-klassikko.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Päähenkilö  John Murdoch herää rähjäisessä hotellihuoneessa, muistinsa menettäneenä ja ruumis lattialla.

Sitten puhelin soi, jonka toisessa päässä oleva oleva eräs tohtori  kehottaa Johnia liukenemaan paikalta ja kertoo paikalle olevan tulossa ikävää porukkaa, jotka tunnetaan ”Muukalaisina”  

”Muukalaisten ” lisäksi Johnia jahtaa myös poliisitarkastaja Frank Bumstead hotellihuoneen ruumiin takia ja  harhaillessa  ympäri kaupunkia, John   saa selville nimensä, löytää vaimonsa Emman ja päättä selvittää, keitä ” Muukalaiset” ovat, miksi kaupunki on elokuvan tittelin mukaisesti pimeänä 24/7  ja yrittää päästä Shell Beach-nimiselle rannalle.

Eri kiinnostava ja jännän tarinan ohella Dark City ansaitsee krediittiä hienosti lavastetusta kaupungista, joka on yhdistelmä Film-Noir-klassikkoja, Blade Runneria, Terry Gilliamin Braziliä ja Tim Burtonin 1.Batmanin Gotham Cityä, elikkä kaupunki on täynnä Art Decoa arkkitehtuuria, autoja ja muotia myöten ja pääsee  myöskin saksalainen Ekspressionismi esille, sillä ” Muukalaiset” muistuttavat epäilyttävän paljon Nosferatun kreivi Orlokia.

 Triviana mainittakoon myös, että vuotta myöhemmin Dark Cityn lavasteissa kuvattiin osittain myös Matrix-saagan 1.osaa.

Kuten alussa totesin, niin Dark City on yleisesti tunnettu teos, mutta silti lievästi aliarvostettu, jonka valttikorttina on eri jännä ja kiinnostava tarina ja visuaalinen puoli.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️ 

 

Legenda Billie Jeanista(1985)

 Alkuperäinen nimi: The Legend of Billie Jean

Ohjaaja: Matthew Robbins

Käsikirjoitus: Lawrence Konner & Mark Rosenthal

Pääosissa: Helen Slater, Christian Slater,  Keith Gordon, Yeardley Smith,  Peter Coyote, Dean Stockwell, Richard Bradford, Martha Gehman,  Barry Tubb

Nyt arvostelussa lievästi aliarvostettu kasarin nuorisoleffa,  Jossa Lisa Simpson kiroilee ja jonka myötä lähti liikkeelle urbaani legenda, että Helen Slater on mukamas Christianin sisko IRL, kun näyttelevät siskoa ja veljeä tässä.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Kiusaaja varastaa ja romuttaa  Binxin( Christian Slater) Honda Elite-skootterin ja pieksee Binxin, joten  isosisko Billie Jean  menee tekemään rikosilmoituksen, mutta poliisia ei kiinnostaa, joten Billie Jean ystävineen menee kiusaajan isän luo vaatimaan 608 dollaria skootterin korjausta varten.

Ka-Zingiä ei heru ja kiusaajannisä  yrittää lähennellä, johon Billie Jean vastaa ampumalla olkapäähän ja tämän  yötä Billie Jean, Binx ja kumppanit joutuvat pakenemaan viranomaisia ja nousevat tämän myötä nuorisolaisten keskuudessa  auktoriteettejä vastustaviksi sankareiksi.

Legenda Billie Jeanistä edustaa kasarifiilistelyä keskivertoa paremmasta päästä ja krediittiä soundtrackistä, erityisesti Pat Benatarin Inviciblestä, joka lyyrikoiden puolesta tiivistä hyvin leffan tunnelman ja tarinan.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

Gloria-Gangsteriheila(1980)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: John Cassavetes

Pääosissa: Gena Rowlands, John Adames, Buck Henry, Julie Carmen, John Finnegan, Tom Noonan, Sonny Landham, Lawrence Tierney

Nyt arvostelussa legendaarisen näyttelijä/ohjaaja/kirjoittaja  Cassavetesin   Neo-Noir-klassikko.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Etelä-Bronxissa asuva  Dawn-niminen perhe surmataan Mafian toimesta, koska perheen isä Jack, joka toimi kirjanpitäjänä Mafialle, päätti ruveta FBI:n ilmiantajaksi ja ennen verilöylyä Jack lähettää poikansa Philin naapurinsa Glorian  luokse turvaan.

Pian Mafia on Philin ja Glorian kintereillä, sillä Phil kantaa mukanaan isänsä tilikirjaa, joka sisältää raskauttavaa infoa ja Gloria, jolla ei ole mitään kokemusta lapsen hoitamisesta, rupeaa Philin sijaisäidiksi , vaikka onkin elokuvan tittelin mukaan heilastellut heitä jahtaavan mafioson kanssa.

Rowlands ja Adames vetivät hyvät pääosat ja krediittiä Rocky-säveltäjä Bill Contin hyvästä soundtrackistä.

Luc Bessonin mestariteoksen  Leon(1994)  inspiraationa toiminut ja Sidney Lumetin ohjaamalla ja Sharon Stonen tähdittämällä  remakella(1999 siunattu Gloria on kerrassaan loistava, jännä ja viihdyttävä Neo Noir-klassikko 45 vuoden takaa.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Nosferatu(2024)

 Ohjaaja: Robert Eggers

Käsikirjoitus: Robert Eggers( Henrik Galeen käsikirjoituksen & Bram Stokerin romaanin pohjalta)

Pääosissa: Bill Skarsgård, Nicholas Hoult, Lily- Rose Depp, Aaron, Taylor-Johnson, Emma Corrin, Willem Dafoe, Ralph Inerson, Simon McBurney

Nyt arvostelussa 00-luvun parhaimpiin ja harvoihin kiinnostaviin ohjaaja/käsikirjoittajiin lukeutuvan Eggersin 4.kokoillan elokuva, 3.filmatisointi luvattomasta Dracula-tarinasta Nosferatu.

Tarina on  sama kuin ennenkin: Orlok/Dracula tahtoo kämpän Wisborgista/Lontoosta, Hutter/Harker lähtee hieromaan kauppoja/ Orlok/Dracula näkee kuvan Ellenistä/ Wilhelminasta, lukitsee Hutterin/Harkerin linnaansa, tekee ilkeyksiä Wisborgissa/Lontoossa ja saa lopuksi surmansa.

Vaikka Draculaan liittyvät lupa-asiat hoidettiin kuntoon jo vuonna 1931, niin tästä huolimatta Eggersin Nosferatu tekee kunniaa käyttämällä Murnaun elokuvan hahmojen nimiä ja tapahtumapaikkaa ja aikaa, mutta onnistuu silti olemaan omanlaisensa uniikki teos, erityisesti lisäämällä tarinaa enemmän väkivalta, seksiä ja Eggersille tyypillistä visuaalista kikkailua ja erityisesti mieleen jäi kohtaus, jossa Orlok seisoo avoimen  ikkunan edessä ja Orlokin käden varjo lankeaa kaupungin ylle.

Ja mitä puolestaan Orlokiin, tulee, niin hypetyksestä huolimatta Skarsgård ei tehnyt vaikusta allekirjoittaneeseen roolisuorituksellaan ja erityisesti Orolokin uusi look pisti pahasti silmään , etenkin viiksien osalta, joiden on mitä ilmeisesti on ollut tarkoitus olla viittaus/homage Draculan tosielämän esikuvalle, Vlad Seivästäjälle, mutta siitä huolimatta viiksistä tuli allekirjoittaneelle vahvasti mieleen Sonicin arkkivihollinen, Dr. Eggman tai  70-luvun Poke-elokuvan stereotyyppinen mies(oletettu) tähti ja allekirjoittaneen mielestä omituisten otusten tulkitsija Doug Jones olisi sopinut rooliin paremmin.

Joka tapauksessa Nosferatu 3.0 on jälleen taattua Eggersiä alusta loppuun asti ja kerrassaan loistava aloitus elokuvavuodelle 2025.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Wise Blood-Levoton veri(1979)

 Ohjaaja: John Huston

Käsikirjoitus: Benedict & Michael Fitzgerald( Flannery O’ Connorin novellin pohjalta)

Pääosissa: Brad Dourif,  John Huston, Ned Beatty, Harry Dean Stanton,  William Hickey, Dan Shor, Amy Wright, Mary Nell Santacroce  

Nyt arvostelussa legendaarisen John Hustonin(Maltan Haukka) ohjaama hyvin erikoinen draama 70-luvulta.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Sodasta(oletettavasti Vietnamista) palaava Hazel ”Haze” Motes palaa kotikulmilleen ja ryhtyy kiertäväksi saarnaajaksi, mutta mutkia matkan tuovat vuokraemäntä, joka lähentelee  Hazeliä ja impressaari  Hoover Shoates, joka aikoo muuttaa Hazelin saarnaamisen viihteeksi.

Dourif loistaa yhdessä harvoista pääosistaan  ja  tämä ei tod ole leffa”selkeimmästä” päästä, vaikka outoilussa ei mennäkään Lynch-tasolle.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Alcatraz-kohtaloni(1995)

 Alkuperäinen nimi: Murder in the First

Ohjaaja: Marc Rocco

Käsikirjoitus: Dan Gordon

Pääosissa: Christian Slater,  Kevin Bacon, Gary Oldman, Embeth Davidzt, Brad Dourif, William H. Macy, R. Lee Ermey, Stephen Tobolowsky, Mia Kirshner,  Kyra Sedgwick

Nyt starttataan Kulinaristin 8.vuosi käyntiin löyhästi tositapahtumiin perustuvalla ja edellisenä vuonna julkaistun Rita Hayworth-Avain pakoon varjoon jääneellä genren teoksella.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

5 dollarin varastamisesta tuomittu ja Alcatraziin siirron saanut  Henri Young yrittää pakoa 2 muun vangin kanssa, mutta pako jää yrityksen tasolle, kun yksi karkureista ammutaan, toinen ei saa minkään sortin sanktiota ja Henri joutuu eristykseen yli  3 vuodeksi, vaikka vankilan säännöt sanovat eristyksen pituudeksi 19 päivää.

Päästyään eristyksestä Henri hyökkää ruokalassa pakoyrityksestä vailla sanktiota jääneen Rufus McCainin kimpuun tappaen tämän lusikalla, mikä aiheutta ihmetystä tuomarissa ja asianajaja James Stamphillissä, joka on määrätty edustamaan Henriä oikeudenkäynnissä , jossa häntä uhkaa kuolemantuomio 1.asteen murhasta ja James yrittää puolestaan saada tuomion kuolemantuottamuksesta sekä todistaa samalla, että eristys ja vankilan apulaisjohtajan  Milton Glennin suorittamat pahoinpitelyt tekivät pikkurikollisesta murhaajaan.

Kevin Bacon veti tässä allekirjoittaneen mielestä uransa parhaimman roolisuorituksen ja myös Oldman veti mainion roolin sadistisena apulaisvankilanjohtajana ja olipa yllättävää nähdä myös Dourif vaihteeksi muussa roolissa kuin roistona tai outona hiipparina.

Dramaattista tunnelmaa säestää Hellraiser-säveltäjä Christopher Youngin musiikit ja enpä olisi uskonut, että kauhuelokuvan säveltäjä onnistuisi tekemään näinkin dramaattisen soundtrackin.

 Murder in the First on koskettava, liikuttava ja lievästi aliarvostettu vankilaelokuva tositapahtumiin perustuvien  fiktiivisten  joukossa sekä yksi Kevin Baconin uran tähtihetkiä Footloosen, Death Sentencen(2007) ja  seuraavana vuonna julkaistun Sleepersin ohella.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️