Alkuperäinen nimi: Le notti del terrore
Tunnetaan myös nimillä: Burial ground, Nights of Terror, The Zombie Dead, Zombie 3
Ohjaus: Andrea Bianchi
Käsikirjoitus: Piero Regnoli
Pääosissa: Anna Valente, Antonella Antinori, Claudio Zucchet, Gianluigi Chrizzi, Karin Well, Mariangela Giordano, Peter Bark, Raimondo Barbieri, Roberto Caporali, Simone Mattioli
Olen aina pitänyt enemmän Zombieista kuin Vampyyreistä, koska nykyään ne ovat yleinen naurunaihe, ja siitä taas kuuluu kiitos Twilightille, True Bloodille ja Vampyyripäiväkirjoille, joiden myötä ne ovat siirtyneet teinityttöjen päiväunien kohteiksi. Onneksi Zombiet ovat edelleen asiallisia otuksia lukuunottamatta Warm Bodies(2013) perseilyä.
Vuonna 1978 zombiebuumi räjähti käsiin Dawn of the deadin ilmestyttä. Jo heti seuraavana vuonna ilmestyi ensimmäinen italozombeilu Lucio Fulcin mestariteoksiin lukeutuva Zombie flesh eaters, joka Italiassa kulki nimellä Zombi 2, koska Dario Argento leikkaisi Dawnista lyhemmän italoversion, joka kulkee nimellä Zombi.
Kyseessä oli kökkö yritys rahastaa Dawnin elokuvan maineella ja samalla kökkötaktiikalla markkinointiin nyt arvosteltavissa olevaa Burial groundia, joka taas tunnetaan mm nimellä Zombie 3 ja Argentosta puheen ollen tuttujen suoliseppojen lisäksi tässä nähdään hänen näköisensä "pikkupoika" (tirsk) "Pikkupoikaa" näytellyt Peter Bark oli kuvausten aikaan noin 25-vuotias, koska Italian elokuvasensuuri kielsi alaikäisten esiintymisen väkivaltaisissa ja eroottisissa elokuvissa Täm laki pykälä sai Argenton muokkaamaan Suspirian henkilöhahmot parikymmpisiksi.
Burial groundin tarina on jopa zombie-elokuvan normistandardien mittapuuhun verrattuna harvinaisen lyhyt ja ytimekässä.
Hienossa maaseutukartanossa asuva professori( Raimondo Barbieri) tutkii Etruskien ajalta peräisin oleva katakombia ja herätttä vahingossa lakanalarppaajazombiet henkiin.
Sitten sekalainen joukko saapuu kartanollle ja loput elokuvasta onkin ennalta-arvattavissa.
Kuten saattaa arvata elokuvan päähenkilöt ovat jopa harvinaisen tyhmiä kauhuelokuvan normistandardien mittapuuhun verrattuna ja eikä italoelokuville tyypillinen kamala enkkudubbaus paranna katsojan samaistumista hahmoihin olleenkaan. Sen sijaan päähenkilögallerian ainoaksi valopilkuksi mudostui hämmästyttävän paljon Dario Argentoa muistuttava Peter Barkin esittämä "pikkupoika" Michael, jonka Dario Argentomainen ulkonäkö ja Oidipuskompleksi takavat puistatuksia sekä tahantonta komiikkaa. Elokuvan varsinaisesta puistatuspuolesta vastaavat syystä tai toisesta lakanoihin pukeutuneet zombiet, joiden maskeeraus on aidosti puistattavaa ja tätä vielä tehostavat Fulcimaiset zoomaukset, hyvin vinksahtanut musiikki sekä ehkäpä yksi elokuvahistorian tylyimpiä loppuratkaisuja.
Vaikka elokuva onkin aidosti pelottava, silti mukaan mahtuu myös älyvapaata menoa. Burial groundin zombiet ovat harvinaisen fiksuja ja osaavat käyttää työkaluja. Lieneeköhän tämä inspiroinut James Cameronin Aliensiä(1986) jossa Xenomorphit tilaavat itselleen hissin.
Burial ground on aidosti pelottava zombie-elokuva Fulcn Zombie flesh eatersin ja Wes Cravenin Käärmeen ja sateenkaaren oheela sekä harvoja aidosti pelottavia kauhuelokuvia muutamista älyvapaista juonenkäänteistä huolimatta.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti