Alkuperäinen nimi: Alphaville-Une Étrange Aventure De Lemmy Caution
Ohjaus & Käsikirjoitus: Jean-Luc Goddard
Pääosissa: Eddie Constantine, Anna Karina, Akim Tamiroff, Howard Vernon
Nyt vaihteeksi blogini heittäytyy vaihteeksi korkeakulttuuriseksi ja samalla lunastaa nimensä nimensä, sillä nyt arvostelussa legendaarisen JLG:n dystopista scifiä ja film noiria yhdistelevä Alphaville, joka tuli eilen nähtyä 35MM-filmiltä Arkiston Goddard-esityssarjassa.
Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:
Määrittelemättömässä tulevaisuudessa yksityisetsivä Lemmy Caution matkustaa ”Ulko-Maailmoista” Alphaville-nimiseen kaupunkiin eliminoimaan hämärää tiedemies(oletettua) nimeltään Von Braun ja siinä sivussa rakastuu Von Braunin tyttäreen Natchaan ja yrittää professorin ohella päihittää Avaruusseikkailu 2001:n Hal 9000:n esi-isän, Alpha 60-tietokoneen, jonka myötä Alphaville on diktatuurin ikeessä, jonka myötä esim itkemisestä seuraa kuolemanrangaistus.
58 vuotta vanhaksi elokuvaksi Alphaville näyttää edelleen visuaalisesti hienolta, mistä kiitos kuuluu Pariisin keskustalle, jonka tuolloin aikaansa edellä olleet lasi ja betonirakennukset loivat aikaansa edellä ollutta futuristista tunnelmaa ilman sen kummempaa scifi-hifistelyä.
Mitä ilmeisemmin Blade Runneria(visuaaliselta ilmeeltä) inspiroinut ja mitä ilmeisemmin nimen eräälle saksalaiselle syntikkapop-yhtyeelle nimensä inspiroinut Alphaville on taide-elokuva isolla T:llä ja yksi 60-80-lukujen scifi-hifistelyn aatelia.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti