Alkuperäinen nimi: Gorky Park
Ohjaaja: Michael Apted
Käsikirjoitus: Dennis Potter(Martin Cruz Smithin kirjan pohjalta)
Pääosissa: William Hurt, Lee Marvin, Brian Dennehy, Joanna Pacula, Ian Bannen, Ian McDiarmid, Michael Elphick
Nyt arvostelussa aivan mahtava ja lievästi aliarvostettu jännäriklassiko 40 vuoden takaa jossa Pääkaupunkimme on hyvin näkyvästi esillä ja Tukholmassakin piipahdetaan.
Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:
Gorkin puistoksi naamioidussa Kaisaniemen puistossa sattuu ja tapahtuu, kun lumihangesta löydetään 2 mies(oletetun) ja 1 nais(oletetun) ruumiit.
Miliisin päätutkija Arkady Renko saa jutun tutkittavakseen, mutta juttu paljastuu odotettua isommaksi, miltä alunperin vaikutti, sillä KGB ja syyttäjä eivät halua tutkia juttua, Arkdyn, kollega Pasha saa surmansa vierailulla ilmiantajan kotona, Arkady rakastuu jutun avaintodistajaan, elokuva-alalla työskentelevään Irinaan ja USA:sta saapuu 2 vierasta: turkisalan miljonääri Jack Osborne, jolla saattaa olla osuttaa kolmoismurhaan ja William Kirwill, NYPD:n etsivä, joka on saapunut etsimään James-veljeään, joka paljastuu yhdeksi kolmoismurhan uhreista.
Kuten tiedämme, niin ennen Gorkin Puistoa Pääkaupungissamme oli kuvattu monia elokuvia, joissa Hollywood yritti naamioida Pääkaupunkimme muistuttamaan rautaesiripun takaisten naapureiden Pääkaupunkia, kuten Warren Beattyn 2 vuotta aiemmin ilmestyneessä historiallisessa spektaakkelissa Punaiset(Reds) niin Apted pisti paremmaksi, sillä Gorkin Puisto on kuvattu lähes kokonaan Pääkaupungissamme ja Tukholmakin saa osansa sightseeing-kierroksesta leffan loppupuolella, mutta erityisesti allekirjoittanut nautti erityisen suuresti kotikaupunkinsa tuttujen maisemien bongailusta ja siitä, miten upeasti oli rautaesiripun takainen meininki ja miljöö lavastettu.
Hurt, Marvin ja Dennehy vetivät mainiot roolit ja koska Suomessa tämä filmattiin, niin tottakai sivuosissa piipahtaa paikallisia kuuluisuuksia, esim Bad Sign-yhtye 50-luvun rokkia luukuttavana bändinä eräässä puistoon sijoittuvassa kohtauksessa.
Ja musiikista puheenollen, leffan soundtrack ansaitsee krediittiä, etenkin sillä sen sävelsi legendaarinen ja allekirjoittaneen suosikkeihin lukeutuva James Horner, joka loi(joskin kierrätetyllä) sävelillä taas vaihteeksi kuviin tunnelma ja allekirjoittaneen suosikeiksi soundtrackiltä muodostuivat ”Main title” joka jännästi seilaa eri tyylilajeista jännärimusiikista klassiseen, siitä sitten saman vuoden Krull-leffan säveliin ja lopulta taas jännän äärelle ja toinen suosikkini ” Following Kirwill” taas puolestaan kohotti tunnelmaan kattoon, vaikka onkin teräsrumpuineen kierrätetty vuotta aiemmin ilmestyneen 48 tuntia soundtrackiltä ja siitä sitten Commandon ja Toiset 48 tuntia soundtrackeille.
Kuten alussa totesin, niin Gorkin puisto on aivan mahtava ja lievästi aliarvostettu jännäriklassikko, joka tarjoaa eri jännän ja mielenkiintoisen tarinan ohella Sightseeing-kierroksen Pääkaupungissamme rautaesiripun takaisten naapurien pääkaupungiksi naamioituna.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti