perjantai 27. heinäkuuta 2018

Keikkakuski(1978)

Alkuperäinen nimi: The Driver


Ohjaus ja käsikjoitus: Walter Hill


Pääosissa: Ryan O Neal, Bruce Dern, Isabelle Adjani


Koska huomenna  on kulunut tasan 40 vuotta legendaarisen kuminpolttopätkän ensi-illasta, niin päätin sen kunniaksi duunata arvostelun.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi: Nimetön ja vähänpuheinen kuski (Ryan O Neal) heittää keikkaa ryöstöjen pakoautokuskina Losissa. Kuski saa peräänsä nimettömän kytän ( Bruce Dern) ja  juttuun sekaantuu myös nimetön uhkapelaaja ( Isabelle Adjani)


Nykyisiin kuminpolttopätkiin verrattuna tässä  ei ole käytetty mitään efkektikikkailua takaa-ajoja filmatessa, vaan kaikki takaa-ajot on tehty stuntttien voimin ja peltiä menee ryttyyn  aikuisten oikeesti, mikä on  näyttäävää, mutta myös surullista katsottavaa, koska muutama hyvä auto romutetaan, mutta munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia ja elokuvia tehtäessä on tehtävä uhrauksia.


Muihin Walter Hillin elokuviin verrattuna The Driver on hyvinkin hiljainen elokuva . Ensimmäiset 6 minuuttia ovat yhtä UHG-huudahdusta täysin hiljaiset ja tässä  ei kuulla kuin pari kertaa Hillin tavaramerkiksi mudostuneita järjettömän kovaäänisiä nyrkiniskuja tehostavia  PAU-ääniefektejä. Myös Ryan O Nealin esittämä kuski on myöskin hyvin vähäpuheinen henkilö ja kaikenkaikkiaan hahmolla on elokuvassa 350 repliikkiä.

Nicolas Winding Refnin Drive-elokuvan suurena inspiraationa toiminut Keikkakuski  on tyylikäs ja vähäeleinen rikosleffa kultaiselta 70-luvulta ja suositeltavaa katsottavaa myös kuminpolttopätkien ystäville.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti