Pääosissa: William Finley, Paul Williams, Jessica Harper, Gerrit Graham George Memmoli
Parhaiten tiivistunnelmaisista ja tyylikkäistä jännitysnäytelmistään tunnettu Brian De Palma kokeili uransa alkupuolella taitojaan musikaalin parissa. Ilmestyessään Phantom of the Paradise floppasi, mutta kohosi myöhemmin kulttielokuvaksi vuotta myöhemmin ilmestyneen hyvinkin samanhenkisen musikaalihäröilyn The Rocky Horror Picture Show'n kanssa.
De Palman elokuva päivitti Gaston Lerouxin Oopperan kummituksen 70-luvun rocksceneen ja vieläpä sangen tyylikkästi ja hupaisasti ja osansa modernista päivityksestä saavat myös Faust ja Doria Grayn muotokuva.
Koska tarina lienee kaikille tuttu, en rupea referoimaan elokuvan juonta sen tarkemmin.
Säveltäjä Leach (William Finley) säveltää jännän sävelkyksen, jonka musiikkimoguli Swan ( Paul Williams) varastaa ja huonommin ei voisi säveltäjäparalla menneä. Sävelkyksen lisäksi Swan varastaa Leachin tyttöystävän Phoenix (Jessica Harper) ja junailee Leachin vankilaan.
Leach karkaa vankilasta kostakseen, mutta kostoreisulla, Leachin pää jää levyprässin välin ja niin Leach rupeaa Oopperan kummitukseksi ja häiriköi Swanin omistaman musiikkimestan Paradisen arkea.
Hämmästyttävä, miten De Palma hallitsee myös komedian ja on ihme , ettei hän tehnyt tämän jälkeen yhtäään komediaa, paitsi unohtuneen rikoskomedian Wise Guys(1986) ja Tom Wolfe-filmatisoinin Turhuuksien rovio(1990)
Näyttelypuoli ei ole De Palman parhaimpien elokuvien tasoa,mutta silti erinomaista ja parhaiten pääosien lisäksi hahmogallerista jäi parhaiteen hämmästyttävän paljon Quentin Tarantinoa muistuttavan Gerrit Grahamin esittämä Glam rockmuusikko Beef, jonka edesottamuksille sai paljonkin nauraa. Musiikipuolikin oli kunnossa ja Swania esittävä Paul Williams vastasi tämän musiikeista ja soundtrackistä suosikkikappaleekseni kohosi Williamsin laulama The Hell of It.
Phantom of the Paradise on epätyypillistä De Palmaa, mutta silti hyvin tunnistettavaa sellaista.
Tällä elokuvalla lienee ollut isokin vaikutus populaarikulttuuriin, sillä veikkaan, että George Lucas inspiroitui Phantomin särisevästä puheäänestä ja otti siitä mallia Darth Vaderin SSSSSHOOHOH-efektiin.
Dario Argenton on todettunut, että hän kiinnitti Jessica Harperin Suspirian pääosaan vaikututtaan häneen roolisuorituksestaan tässä elokuvassa ja Daft Punk on mitä ilmeisemmin ottanut rooliasujensa kypäriin inspiraatiota Phantomin elokuvassa nähdystä kypärästä.
Musikaalien aatelia ja taattua De Palmaa jälleen kerran.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti