Ohjaus & Käsikirjoitus: Air Aster
Pääosissa: Joaquin Phoenix, Patti LuPone, Parker Posey, Nathan Lane, Amy Ryan, Stephen McKinley Henderson, Richard Kind, Bill Hader, Michael Gandolfini, Kylie Rogers, Denis Ménochet
Nyt arvostelussa 11 vuoden aikana jo legendaarisen maineen saavuttaneen A24-lafkan 137. tuottama koko illan elokuva ja kovan maineen 5 vuoden aikana saavuttaneen Ari Asterin 3.kokoillan elokuva, jonka perusidea lähti jo liikkeelle 12 vuotta sitten Asterin lyhytelokuvasta Beau ja 9 vuotta sitten Aster puolestaan alkoi työstämään käsikirjoitusta pidemmälle ja nyt pääsemme ihmettelemään sitä, miksi päähenkilö Beau on peloissaan.
Beau Wasserman(on siinäkin taas sukunimi!) on neuroottinen tyyppi, joka asuu myrkyllisten hämähäkkien valtaamassa kerrostalossa levottomassa lähiössä, jossa kadut ovat täynnä jos jonkinlaista hiipparia.
Beaun syöksykierre kohti painajaismaista matkaa alkaa, kun pitäisi lähteä lähteä äitiä tapaamaan, mutta Beau myöhästyy lennolta naapurin luukutettua musiikkia täysillä viime yön ja kun olisi aika ottaa lääkkeet, niin tietenkin on vesikatko talossa ja vastapäiseen kauppaan pitäisi lähteä levottomasta menosta ulkona ja mystisesti kadonneista avaimista .
Vastoinkäymiset jatkuvat, kun Beau joutuu yöpymään rakennustelineillä lähiön häiriköiden vallatessa kämpän kotibileitä varten ja palattuaan uuteen uskoon laitettuun kämppään vastoinkäymiset jatkuvat, kun UPS-lähetti vastaa äidin luuriin ja kertoo, että äiti on vaihtanut hiippakuntaa kattokruunun pudottua päähän.
Sitten Beau menee kylpyyn, mutta eipä siitäkään tule mitään, kun katonrajassa piilossa oleva kehopositiivinen mies(oletettu) putoaa ammeeseen ja Beau pakenee Aatamin asussa ulos hakemaan poliisia paikalle, mutta poliisi vetää aseen esille, koska luulee, että Beau on lähiössä vaikuttava, jo 3 uhria vaatinut ja niin ikään Aatamin asussa liikkuva puukottaja.
Sitten Beau saa puukosta ja pisteenä I:n päälle jää auton alle.
Sairaalaan sijasta Beau herää yliajan, Rogerin ja häneen perheensä kotoa, sillä lääkärinä Roger kokee tehtäväkseen huolehtia Beaun hyvinvoinnista.
Ja tämän jälkeen Beaun absurdi ja painajaismainen matkaa lähtee vasta kunnolla käyntiin, jonka aikana hän kohtaa Rogerin maalia juovan Veeti-ikäisen tyttären, Rogerin pihalla asuntoautossa asuvan sotaveteraanin, metsässä asuvan teatteriseurueen, nuoruudenihastuksensa ja Asterin 1.elokuvan Hereditaryn tapaan ullakolla olevan vähemmän iloisen yllätyksen.
Yhden kohtalaisen ja yhden huonon elokuvan jälkeen oli lokeroimassa Asterin lievästi yliarvostetuksi Auteur-ohjajaksi., mutta BIA muutti käsitykseni hänestä ja vaikka tämä ei auennut ollenkaan, niin siitä huolimatta, Phoenixin mainio roolisuoritus, leffan visuaalinen puoli ja leffan seilaaminen genrestä toiseen pitivät mielenkiintoa yllä 3 tunnin ajan ja vaikka pituutta oli 3 tuntia, tuntui tämä paikoittain aika pitkältä ja etenkin loppua venytettiin liian pitkäksi
Joka tapauksessa BIA on vuoden toistaiseksi paras leffa(montaa kiinnostavaa leffaa vielä tänä vuonna tulossa) joka vuoroin viihdyttää, liikuttaa ja puistattaa ja enpä tiennyt, että tätä filmattiin osittain Suomessa, joten torilla taas tavataan.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti