Dracula(1979)

 Ohjaaja: John Badham

Käsikirjoitus: W.D. Ritcher, John L. Balderston, Hamilton Deane(Bram Stokerin romaanin ja hahmojen pohjalta)

Pääosissa: Frank Langella, Laurence Olivier, Donald Pleasence, Kate Nelligan

Nyt arvostelussa taas yksi filminnös maailman tunnetuimman Kreivin edesottamuksista ja 1979 oli otollista aikaa Kreivin ja hänen lajitovereidensa edesottamuksille, sillä  tuona vuonna Kreivi esiintyi 5 elokuvassa, parhaimpana esimerkkinä mainittakoon 4 vuotta sitten arvostelemani ubertyylikäs ja synkkä Herzogin Nosferstu-remakessa ja muiden verenimijöiden edeottamuksia puolestan nähtiin Stephen Kingin  romaanin Painajainen TV-sovituksessa Salem’s Lot. Mutta nyt kuitenkin Kreivin tämän kertaisen seikkailun pariin:

Tällä kertaa Stokerin romaaniin verrattuna onottetu paljon vapauksia ja tarina sijoittuu vuoden 1897 sijasta vuoteen 1913 ja tapahtumalocaatio on vaihtunut Lontoosta Whitbyn rannikkokylään, jonne Kreivi saapuu tavaramerkiksi muodostuneeksi omaperäisellä tyylillään, elikkä salamatkustajana laivassa  kotimaansa maaperää sisältävissä arkuissa surmaamansa miehistön kera.

Tällä kertaa laiva haaksirikkotuu satamaan saapumisen sijasta ja Kreivi päätyy laataamoa johtavan Tri Jack Sewardin vieraaksi, kunnes pääsee takaisin jaloileen.

Kuten tapansa mukaan Kreivi iskee hampaansa paikallisiin nais(oletettuihin), erityisesti Minaan, joka jostain käsittämätyömästä syystä on tässä filmatisoinnissa Van Helsingin tyttäreksi kirjoitettu.

Joka tapauksessa mystisten aneemistapausten(jota koko elokuvan aikan kertyy vain vaivaiset 2!) vaivatessa Whitbyä Van Helsing, Jonathan Harker ja Tri. Seward lähtevät metsästämään Kreiviä, joka aikoo ottaa hatkat Minan kera.

Olisin mielummin nähnyt tämän jonkun muun kuin Badhamin ohjaamana, sillä Badhamillä näyttää jääneen Disco-vaihde päälle, sillä Langellan tulkinta Kreivistä toi vahvasti meleen Travoltan(ainakin hiustyylin osalta)  SNF:stä kuin verenimijöiden numero Unon.

Pöljästä hiustyylistä huolimatta Langella veti tulkintansa Kreivistä mainiosti ja pääsee allekirjoittaneen Kreivin tulkitsijoiden listalle sijalle 4 Kinskin, Oldmanin ja Leen ohella ja krediittiä myöskin erittäin tyylikkäistä lavasteista ja John Williamsin maalaileva soundtrack loi kuviin paikoittain tunelmaa.

Jälkikäteen ihmettelen elokuvan K18-ikärajaa, sillä verellä ei läträtty juuri lainkaan ja pelottava tämä ei ollut, joten K16  tai peräti jopa K12 olisi paljon passelimpi ikäraja tälle ja itse tälle tuli lähinnä hihiteltyä, sillä leffan särmä on kadonnut 43 vuoden aikana.

Loppuun mainittakoon triviana, että  Ken Russell suunnitteli samoihin aikoihin omaa Dracula-filmatisointia, jota ei lopulta tehtykkään ja sen olisi kyllä mielelläni halunnut nähdä, koska Russellin räikeä visuaalinen tyyli ja symboliikkaa vilisevä kuvasto  olisi tuonnut uuden näkökulman Kreivin edesottamuksiin ja IMDB:n triviassa mainittiin, että Russelin versiossa olisi ollut kova kattaus aikansa tähtiä ja Laurence Oliver olisi ollut Russelin versiossa itse Kreivi, joten  olisi ollut sinäänsä mielenkiintoista nähdä, mitten hän olisi sen roolin vetänyt , sillä Olivier ei ollut tässä Badhamin versiossa parhaimassa terässä Van Helsingin osassa.

3. Dracula-filmatisointi vuodelta 1979 tarjoaa ihan hyvin onnistuneen, jännittävän, viihdyttävän ja uuden näkökulman Kreivin saagaan, vaikka  mielelläni olisin halunut nähdä tuon Russellin  toteuttamatta jääneen filmatisoinnin.

Arvosana🧛🏻‍♂️🧛🏻‍♂️🧛🏻‍♂️🧛🏻‍♂️