Alkuperäinen nimi: Alligator
Ohjaaja: Lewis Teague
Käsikirjoitus: John Sayles & Frank Ray Perilli
Pääosissa: Robert Forster, Robin Riker, Michael V. Gazzo, Henry Silva, Dean Jagger, Sydney Lassick
Nyt arvostelussa urbaanin legendan inspiroima ja Tappajahain menestyksen vanavedessä seurannut B-luokan kasarihöttö, joka sattui olemaan allekirjoittaneen ensimmäisiä DVD-elokuvia, joita tuli ostettua elokuvaharrastukseni alkuaikoina 11 vuotta sitten. Nyt kuitenkin asian ytimeen:
Vuona 1968 Kendall-niminen perhe on lomalla Floridassa ja tytär Marisa haluaa Alligaattorinpoikasta lemmikiksi , jonka hän myös lopulta saa, mutta lopulta isä alkaa katumaan päätöstään ja vetäise elikon pöntöstä alas.
12 vuotta myöhemmin Chicagon viemäreistä alkaa löytymään pahoin raadeltuja ruumita ja tapausta tutkiva rikosetsivä David Madison päättelee, että sarjamurhaaja väijyy viemärissä mutta tutkimusten edetessä käy ilmi, että asialla on se samainen Alligaattori, joka pöntöstä alas päädyttyään on elänyt viemärissä syöden sinne dumpattuja koirien ruumita, joilla oli testattu kasvuhormoneja ja Alligaattori on kasvanut melkoiseksi vonkaleeksi ja koska hurtat eivät enää 12 viemärissä vietetyn vuoden jälkeen maistu, Alligaattori päättää lähteä ihmisten ilmoille ja päivittää ruokavalionsa ihmisiin.
Sillä välin Madisonin maine kokee kovan kolauksen, kun viemäreitä tutkiessaan Alligaattori nappaa yhden konstaapelin mukanaan ja Madisonia aletaan pitämän syyllisenä konstaapelin kuolemaan ja päälikkö käskee unohtamaan teorian Alligaattorista ja lähettää Madisonin hermolomalle.
Onneksi kuviin ilmaantuu matelijatutkija Marisa( introssa nähty tyttö) joka sentään uskoo Madison teorian Alligaattorista viemärissä, joten David ja Marisa tekevät kaikkensa pysäyttääkseen Alligaattorin ja elikon jäljillä on myös kaupunkiin saapunut metsästäjä Eversti Block, joka värvää Afro-Oletetut teinit oppaiksi, koska ei ole ennen metsästänyt kaupungissa.
Joe Danten mestariteokset Piraijan(1978) ja Ulvonnan(1981) kynäillyt Sayles on ottanut klassisen urbaanin legendan tarinan pohjaksi ja tuonut siihen oman lystikkään näkemyksenä tehden samalla kunniaa 50-luvun B-luokan jättielukka-filmeille.
Robert Forster veti mainion pääosan tässä, mutta parhaimman roolit veti Henry Silva Eversti Blockin roolissa ja Kummisetä 2:sta tuttu Michael V. Gazzo oli myöskin hauska kliseisen poliisipäälikön roolissa ja hahmon repliikki ”H***etti, Ei se ole pusikossa piilossa!” tarjosi leffan parhaimmat naurut kämmäisesti toteutetun leffan nimikko-otuksen kanssa ja triviana mainittakoon, että oikeaa Alligaattoria ei leffassa käytetty, vaan roolista vastasi muuan Kane Hodder , joka parhaiten tunnetaan Jason Voorhesin roolista Perjantai 13(1980) 7 jatko-osasta.
Pienissä sivuosissa piipahtivat Perry Lang ( Jacob’s Ladder,1990) Konstaapeli Jim Kellynä, jonka Alligaattori nappaa mukaansa viemäriin ja Mike Mazurki (Hyvästi, Kaunokaiseni, 1944) portsarina kartanolla, jonne Alligaattori tulee aiheuttamaan yleistä pahennusta.
Alligaattori tarjoaa lystikästä ja viihdyttävää kasarin B-höttöä ja vakavasti otettava eläinkauhua etsiville suosittele niin ikään Teaguen 3 vuotta myöhemmin ohjastelemaa Stephen King-filmatisointia, Cujoa.
Arvosana🐊🐊🐊🐊🐊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti