Ohjaus & Käsikirjoitus: Lee Cronin
Pääosissa: Alyssa Sutherland, Lilly Sullivan, Morgan Davies, Gabrielle Echols, Nell Fisher
Nyt arvostelussa NV-festivaaleilla ennakkoon nähty legendaarisen ED-saagan (10 vuoden takainen 1.osan remake mukaan laskettuna) 5.osa, jonka status franchisessä on allekirjoittaneelle sekava, että onko se jatkoa 3.osalle, Pimeyden armeijalle, 10 vuoden takaiselle 1.osan remakelle vai peräti tv-sarjalle Ash vs Evil Dead?
Kuitenkin joka tapauksessa viittauksia edellisten osien tapahtumiin ei ollut ja eikä Bruce Campbell seikkailut pääosassa, vaan toimi tämän tuottajana yhdessä Sam Raimin ja Robert Tapertin kanssa ja alkuun suhtauduin hieman skeptisesti tähän, sillä pelkäsin, ettei tämä toimisi ilman keskeisiä tekijöitä, mutta tämä osoittautui yllättävän hyväksi.
Joka tapauksessa elokuva alkaa tuttuun tyyliin, elikkä pitkällä, heiluvalla POV-kamera-ajolla pitkin metsää, joka lopulta paljastuu lopulta Dronen näkökulmasta nähdyksi ja tästä päästään prolgiin, jossa päähenkilö Beth on parin ystävänsä kanssa mökillä, mutta mökkeily päättyy verisesti, kun yksi ystävistä on altistunut Necronomiconin kirjoituksille.
Tästä sitten hypätään varsinaiseen tarinaan joka tapahtuu päivää aiemmin L.A:ssa, jossa sataa epäilyttävän paljon, vaikka kaupunki tunnetaan aurinkoisena paikkana ja tyypillisemmässä säässä L.A onnistuu myöskin olemaan jännä kaupunki, esimerkkinä mainittakoon 7 vuoden takainen, ubertyylikäs The Neon Demon.
Beth siis menee vierailemaan siskonsa Ellien luona, joka asuu 3 lapsensa Dannyn, Bridgetin ja Kassien kanssa purkutuomion alla olevassa kerrostalossa, jonka paikalla sijaitsi ennen pankki.
Sillä välin, kun siskokset puivat aikuisten juttuja, Danny, Bridget ja Kassie käyvät hakemassa pizzaa, mutta päästyään parkkihalliin, iskee maanjäristys, jonka myötä paljastuu ed mainittu pankki, jota Danny menee tutkimaan ja löytää holvista tutun oloisen kirjaan ja 3 vinyylilevyä ja sitten onkin taas kunnon verikekkerit pystyssä.
Kuten saatatte muistaa, miten 4 vuotta sitten Jokerin sooloelokuva aiheutti ison kohun ”väkivaltaisen” sisältönsä takia ja WB antoi elokuvalle pienen 55-70 miljoonan budjetin, niin tälle puolestaan WB antoi huikean 12 000 000 budjetin, joten WB:n kaksinaismoraali haiskahtaa taas vahvasti, sillä Jokerin sooloelokuva ei ollut kovinkaan väkivaltainen, mutta tässä sen sijaan roiskitaan urakalla ohjaaja/kirjoittaja Cronin on haastattelussa todennut, että tekoverta kului elokuvan tekemiseen 6500 litra (tai 1720 gallonaa) joten tämä on verisin WB: n tuottama elokuva sitten Hurja joukon(1969) ja ysärin alun C-Gal-mättöjen jälkeen.
Joka tapauksessa EDR onnistu olemaan yllättävä hyvä, jännä ja verinen(aikuisten oikeesti) uusi luku ED-saagan ja mielenkiinnolla odotan, että mahtaako jatkoa, tulla, sillä tämä päättyi jännään paikkaan.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti