keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Paholaiset(1971)

 Alkuperäinen nimi: The Devils

Ohjaaja: Ken Russell

Käsikirjoitus: Ken Russell( Aldous Huxleyn kirjan  The Devils of Loudun ja John Whitingin näytelmän The Devils Pohjalta)

Pääosissa: Vanessa Redgrave, Oliver Reed, Dudley Sutton,  Max Adrian, Gemma Jones


Nyt arvostelussa ylikuumentuneesta mielikuvituksestaan  ja  visuaalisesta räikeästä tyylistään tunnetun legendaarisen Russellin kohuttu ja kiistanalaisin mestariteos, joka ilmestyessään aiheutti suuremman kohun kuin samana vuonna julkaistut Kellopeliappellsini(jota muuten Russellille tarjottiin alunperin ohjattavaksi) Olkikoirat ja Likainen Harry.


Meillä puolestaan elokuva joutui esityskieltoon 2  kertaa esityskieltoon ilmestyessään ja toistamisen 1985 ”mielenterveydelle vahingollisena” teoksena.

 Useat maat, joissa katolisuus on valtauskonto, seurasivat meidän esimerkkiä kieltämällä elokuvan kokonaan ja Britit, Jenkit ja Ranskalaiset puolestaan  saksivat elokuvaa ja Ranska meni kaksinaismoraalissa  niinkin pitkälle, että  elokuvan saksimisesta  ja korkeimman  mahdollisimman ikärajan asettamisesta huolimatta useat teatterit pistivät auloihin  kylttejä varoittamaan elokuvan ”häiritsevästä ” sisällöstä ja suivaantuneena mestariteoksensa kohdistuvasta kritiikistä johtuen Russell löi elokuvakriitikko Alexander Walkeria päähän Walkerin kirjoitamalla arvostelusta Paholaisista BBC:n Tonight-keskusteluohjelman suorassa lähetyksessä.


Onko Paholaiset aiheuttamansa kohun veroinen ja niin häiritsevä elokuva, että monet ovat sanoneet sen olevan mahdoton  katsoa loppuun asti, vaikka pituutta elokuvalla onkin  reilut 111min? No ei tod ole.


Paholaiset siis perustuu löyhästi tositapahtumiin ranskalaisen ruton runteleman Lounduin kaupungin nunnaluostarissa tapahtuneesta riivaustapauksesta, jossa väitetysti vanha Vihtahousu  olisi junaillut nunnat käymään ylikierroksilla ja tämän seurauksena paikallinen pappi Urbain Grandier päätyi roviolle.


Tarina siis keskittyy nunnien ylikierroksilla käymisen ohella Sisar Jeannen  epätoivoiseen ajatuksen tasolla pyörivään  rakkauteen Urbainia kohtaan.


Voin kyllä hyvin ymmärtää,  51 vuotta että tämä on jakanut mielipiteitä, mikä on silti outoa, sillä Jesus Franco teki samoihin aikoihin  läjäpäin, vieläkin graafisempia ja vailla taiteellisia  arvoja  tekeleitä samaan aiheeseen liittyen mutta  51 vuotta myöhemmin tämä ei hetkauta katsojia samaan tyyliin, sillä kirkkoon suhtautuminen ja instituutioiden kritisoiminen taiteen,  huumorin ja sarkasmin keinoin   on muuttunut radikaalisti 2000-luvulla, sillä stand up-koomikot, tv/elokuvakäsikirjoittajat ja jopa tavalliset kansalaiset somessa heittävät rankkaa tekstiä milloin minkäkin tapetilla olevan  ajankohtaiseen aiheeseen liittyen.

Vaikka  elokuvan genreksi onkin mainittu kauhu, niin siitä huolimatta ylikierroksella käyvät nunnat  eivät aiheuttaneet allekirjoittaneessa pelkoa, vaan itse luokittelisin tämän  vinksahtaneeksi draamaksi Jodorowskyn ja Lynchin elokuvien tyyliin

Russellin tyyliin elokuva oli hyvin ohjattu ja visuaalisesti hieno ja Redgrave ja Reed vetivät erinomaiset roolit pääosissa.


Vaikka Paholaiset ei ole pahamaineisuutensa ja kiistanalaisen maineensa veroinen teos, onnistuu se silti  olemaan  katsomisen arvoinen  kulttiklassikko  ja  kapuamaan 70-luvun parhaimman 10 elokuvan joukkoon ja vaikka monet tätä pitävät Russellin mestariteoksena, allekirjoittaneen kirjoissa Russellin   mestariteos on edelleen Muutostiloja, mutta  allekirjoittaneen kirjoissa Paholaiset sijoittuu Russellin teosten  sijalle 4, Tommyn jälkeen.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti