lauantai 6. helmikuuta 2021

Etsivä J.L(1968)

 Alkuperäinen nimi: The Detective


Ohjaaja: Gordon Douglas


Käsikirjoitus:  Abby Mann( Roderick Thorpin kirjan pohjalta)


Pääosissa: Frank Sinatra, Lee Remick, Jaqueline Bisset, Tony Musante, Lloyd Bochner, Robert Duvall, Sugar Ray Robinson, Tom Atkins,  Ralph Meeker, Jack Klugman, Joe Santos, George Plimpton


Kaikki tietävät Die Hardin, Jouluelokuvien klassikon ja sen sankarin John McClanen, mutta harva tietää sen, että McClane esiintyi jo 20 vuotta aiemmin nimellä Joe Leland nyt arvostelussa olevassa Etsivä J. L:ssä, joka niin ikään perustuu Thorpin kirjan.


Joe Leland(Frank Sinatra) on nykiläinen poliisi, joka saa kaapattuja pilvenpiirtäjiä, ja lentokenttiin verrattuna huomattavasti pienemmän keissin, nimittäin vaikutusvaltaisen perheen Village People-pojan murhan, joka onkin  sitten huomattavasti  suurempi juttu, mitä Leland osasi odottaa.


Vaikka tämä onkin epävirallinen etko-osa Die Hardille, saattavat kovimmat DH-fanit pettyä, sillä tässä ei paljon toimintaa  ole, paitsi  silloin kun vanha sinisilmä pieksee jonkun, olipa kyseessä sitten rikkolliset tai muut poliisit elikkä varsin  ”esimerkillinen”  esimies kyseessä ja koska elokuva on tehty vapaamielisellä 60-luvulla, niin totta kai sankarimme, jota kollegat ovat hypettävät  ”parhaaksi etsiväksi” sotkee rikospaikan täydellisesti talloen  merkittäviä todisteita ja kähmimällä joka paikka ja lähes jokaisen nenille hyppivän tyypin pieksännän lisäksi vanha sinisilmä dokaa virantoimituksessa ja pyörittä useampaa naista kerralla avioliitosta huolimatta, joten tälläisen elokuvan tekeminen ei tulisi nykyään kuuloonkaan, koska elämme mielensäpahoittajien ja kukkahattujen kulta-aika.


Vanhan sinisilmän lisäksi sivuosat on miehitetty aikakautensa kovimilaa nimillä, mainittakon Argenton debyyttiä Kuoleman lintua(1970) tähdittänyt Tony Musante sekä nyrkkeilyn väli ja keskisarjan 5-kertainen voittaja Sugar Ray Robinson  ja krediittiä myöskin Jerry Goldsmithin soundtrackistä.


Vaikka Etsivä J.L ei vedä vertoja Die Hardille, on se siitä huolimatta  omalle aikakautensa  tyypillinen, mutta tyylikäs ja viihdyttävä Neo-Noir-elokuva.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti