Alkuperäinen nimi: Sorcerer
Tunnetaan myös nimellä: Wages of Fear
Ohjaaja: William Friedkin
Käsikirjoitus: Walon Green & Georges Arnaud
Pääosissa: Roy Scheider, Bruno Cremer, Francisco Rabal, Amidou, Joe Spinell
Friedkiniä pukkaa jälleen kerran Kulinaristin saitille. Nyt arvostelussa samannimisen 50-luvun ranskalaisen leffa Hollywood-version, jonka näin ekan kerran 2012 ja tänään kävin Orionissa katsomassa director’s cutin tästä ja nyt itse asiaan:
4 arveluttavaa heppua rötöstelevät Veracruzissa, Jerusalemissa, Pariisissa ja New Jerseyssä ja joutuvat pakenemaan nimettömään E-Amerikkalaiseen valtioon kuorma-autokuskeiksi.
Sitten eräällä öljynjalostamolla räjähtää ja arveluttavat heput joutuvat ajamaan vaarallisen ja pitkän matkan lastina nitroglyseriiniä.
Ennen tämän version näkemistä mieleeni olivat jääneet ensimmäiset minuutit, jossa päähenkilöt esitellään sekä upea soundtrack, josta hehkutan myöhemmin.
Varoitus: seuraava kappale sisältää spoilereita:
Ilmeisesti silloin näkemäni versio oli ilmeisesti originaalin studion mielivaltaisesti säätämän version, joka ei muistikuvien perusteella ollut hullumpi, mutta tässä Friedkinin visiossa hulluus tuntui ihan katsomossa asti ja jostain kumman syystä leffan kliimaksi, jossa Roy sekoaa ja näkee harhoja ja sitä ennen nähty otos liekeissä olevan jalostamon yllä lentävästä helikopterista toivat jostain kumman syystä mieleeni pari vuotta myöhemmin julkaistun Coppolan mestariteoksen Ilmestyskirja Nytin vastaavat visiot, joten onkohan Coppola saanut inspiraatiota Friedkiniltä?
Joka tapauksessa Sorcerer voittaa alkuperäisen vuoden 1953 ranskalaisen version, ja Friedkinin version vahvuuksia ovat tunnelma ja jälleen kerran upea soundtrack Tangerine Dreamiltä, joka oli bändin eka soundtrack leffaan ja kuulemma bändi teki soundtackin Friedkinin antaman käsikirjoituksen pohjalta näkemättä kuvamaterialia etukäteen.
Tyylikäs ja jännittävä, mutta lievästi aliarvostettu 70-luvun trilleri.
Arvisana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti