Ohjaaja: Ken Russell
Käsikirjoitus: Ken Russell & Mardik Martin ( Chaw Makin& Brad Steigerin kirjan pohjalta)
Pääosissa: Rudolf Nureyev, Michelle Phillips, Leslie Caron Carol Kane, Seymour Cassel, William Hootkins, Felicity Kendall, Linda Thorson, Anthony Dowell, Peter Vaughan, Dudley Sutton
Nyt arvostelussa legendaarisen Ken Russellin CV:n aliarvostetuin teos: Biopicki legendaarisesta Valentinosta Russellin tavaramerkiksi muodostuneen räikeän visuaalisen tyylin ja Campin, Kitschin ja symboliikan viljelevän kuvaston siivittämänä.
Leffa etenee takautumien kautta kerrottuna, alkaen Valentinon hautajaisista, jossa Valentinon elämän tärkeimmät nais(oletetut) muistelevat edesmennyttä rakastaan.
Leffa siis käy läpi Rudolfin elämän ja teot alkaen urasta Taxi Dancerinä, eräänlaisena maksullisena tanssiseuralaisena aina Hollywoodin huipulle asti, unohtamatta tietenkään naisseikkailuja ja huhuja romanttisesta suuntautumisesta mies(oletettuihin)
Valentino oli Russellin 1.Hollywood-leffa, vaikka filmattiin suurilta osin Espanjassa, MGM ja UA vastasivat tuotannosta ja levityksestä ja ilmestyessään Valentino oli floppi, vaikka saikin kehuja visuaalisesta puolesta ja roolisuorituksista sekä 3 BAFTA-ehdokkuutta puvustuksen, kuvauksen ja tuotantosuunnittelun osalta ja jälkeenpäin Russell totesi, että katui elokuvan tekoa ja sitä, että jätti 2 vuotta myöhemmin julkaistun Janis Joplin-biopickin Rose tekemättä Valentinon takia.
70-luvun kriitikot, yleisö, elokuva-akateemikot ja Russell itse olivat väärässä, sillä allekirjoittanut piti tästä eri paljon ja eri hienosti oli satu 100 vuoden takainen Hollywood lavastettua irstailuineen kaikkineen, joten lieneekö Damien Chazelle ottanut tästä inspiraatiota Babyloniin?
Valentino on viihdyttävä, tyylikäs, räikeä ja tapahtumarikas kuvaus 100 vuoden takaisesta Hollywoodista ja yhdestä sen suurimmista tähdistä ja aivan liian aliarvostettu teos Russellin CV:ssä.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti