Alkuperäinen nimi: IL fantasma dell’ Opera
Ohjaaja: Dario Argento
Käsikirjoitus: Dario Argento, Gérard Brach, Giorgina Caspari( Gaston Leroux:in romaanin pohjalta)
Pääosissa: Julian Sands, Asia Argento, Andrea Di Stefano
Dario Argento ja kuvaaja Ronnie Taylor palasivat 11 vuotta Operan pariin hyvin oudossa filmatisoinnissa Oopperan kummituksesta, joka samalla on myös outolintu Argenton CV:ssä.
Ai että miksi tämä on outo? No siksi, että tällä kertaa kummitus ei ole naamion alle kätkeytyvät epämuodostunut hiippari, vaan Mooses-tyyliin hylätyksi joutunut ja oopperan katakombeissa asuvien rottien kasvattama hippilettinen hunks, joka hankkiutuu katakombeihin eksyvistä hyvinkin gorepitoisesti, mm seivästämällä yhden tyypin luolan lattiasta törröttävään kivimuodostelmaan.
Ja jostain kumman syystä Argenton version kummitus tykkää hengailla öisin oopperan katolla hallusinoimassa liekehtivästä hiirenloukusta, joka jyrsijöiden sijasta on napannut ihmisiä sekä vähäpukeisesta oopperadiiva Chirstinestä.
Ja jostain kumma syystä Argenton versio sisältää myös tarpeetonta irstailua, kun Paroni Raoul vierailee haaremissa ja Oopperan johtaja on namusetä, joka tilaa Sveitsistä asti suklaata, sillä 1800-luvun Ranskassa ei ilmeisesti ollut tuohon aikaa suklaata
Musiikeista vastasi itse Ennio Morricone, jolle tämä jäi viimeiseksi sävellykseksi Argenton leffaan ja enpä olisi uskonut kuunaan sanovani, että tällä kertaa EM ei onnistunut sävellyksen parissa ja leffan soundtrack oli laimein allekirjoittaneen kuulemma EM:n soundtrack.
Julian Sands sentään veti hyvä pääroolin kummituksena ja se oli sentään ainoa positiivinen asia tässä leffassa.
Oopperan kummitus vuosimallia 1998 on melkoinen outolintu Argenton elokuvaksi ja Oopperan kummitus-filmatisoinniksi, jonka katsoo kertaalleen läpi.
Arvosana⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti