Verenimijät(1977)

 Alkuperäinen nimi: Rabid

Ohjaus & käsikirjoitus: David Cronenberg

Pääosissa: Marilyn Chambers, Frank Moore, Joel Silver, Howard Ryshpan

Ja nyt vaihteeksi arvostelussa Cronenbergiä. Sitten asiaan:

Rose niminen muidu joutuu motskarionnettomuuteen poikaystävänsä Hartin kanssa. Sairaalassa Rose joutuu jännään operaatioon, jonka seurauksena hänen kainalossa  on jokin sortin härpäke, jonka avulla imetään verta. Rose ottaa hatkat sairaalasta ja piikittä jokaista vastaantulijaa, tietämättään  siitä, että jokainen piikistä saanut muuttuu  kalpeaksi  suusta vaahtoavaksi kalmoksi, jotka hyökkäävät jokaisen vastaantulijan päälle ja näin ollen levittävät vesikauhumaista pöpöä. 

Pian onkin Montreal kaaoksessa, kun pöpö  on levinnyt  sinne asti, jonka seurauksena armeija on eristänyt  kaupungin ja kaaoksen keskellä sairaalasta kotiutunut Hart yrittää löytää Rosen ja estääkseen jotenkuten tilanteen eskaloitumisen.

 Cronenbergin 2. kokoillan elokuvaksi tässä ollaan vielä suuntaa hakemassa, mutta kyllä tässäkin näkyy jo selvästi Cronenbergin  kädenjälki ja hatunnosto Cronenbergille myös siitä, että otti pääosaan parhaiten ”halailupätkistä” tunnetun Marilyn Chambersin, joka suoriutui pääosasta yllättävän hyvin vaikka olisin kyllä mielummin nähnyt Sissy Spacekin pääosassa(roolia tarjottiin alunperin Spacekille) mutta tästä huolimatta on leffaan saatu laitettua nokkela viittaus, kun eräässä kohtauksessa Rose kävelee elokuvateatterin ohi, joka mainostaa Spacekin tähdittämää Carrie-elokuvaa(1976)

Miljoonan dollarin budjetista huolimatta ja tämän ollessa vasta Cronenbergin 2. kokoillan  leffan, Rabid  onnistuu olemaan paikoittain hyvinkin kuumottava leffa ja  pelottavan ajankohtainen 44 vuotta ilmestymisensä  jälkeen. Onpa tämä toiminut inspiraationa  allekirjoittaneen yhdelle suosikille, elikkä Dawn of” Zombit ostarilla” the Deadille, joka niin ikään on pelottavan ajankohtainen teos.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️