Ohjaaja: Abel Ferrara
Käsikirjoitus: Abel Ferrara & Nicholas St. John
Pääosissa: Abel Ferrara, Baybi Day, Carolyn Marz
Nyt arvostelussa legendaarisen Abel Ferran aikoinaan naurettavista syistä aikoinaan briteissä esityskieltoon joutunut debyyttiohjaus. Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:
Reno Miller( Ferrara itse, toisin kreditoitu pseudonyymillä Jimmy Laine) on taitelija, jonka alakertaan muuttaa The Roosters niminen punkbändi, joka kaiken lisäksi treenaa 24/7 ja Renon valituksista vuokraisännälle huolimatta mökä sen kun jatkuu ja Renolla alkaa flippaamaan kupollissa jonka seurauksena taiteilijamme lähtee riehumaan kaduille poran kansan poraamaan puliukkoihin ja kodittomiin uusia reikiä.
Driller Killer siis joutui ilmestyessään briteissä vuosiksi pannaan ja pahamaineiselle 72 elokuvaa sisältäneelle Video Nasties-listalle, jossa oli lähinnä kulttiklassikoiksi muodostuneita b-luokan kauhuleffoja, sekä Driller Killerin lisäksi listalle päätyivät myös Argenton taiteellisia visioita sisältävät Inferno ja Tenebre, mutta myöhemmin DK ja muut lista elokuvat on nykyään briteissä julkaistu enemmän tai vähemmän saksittuina.
DK on jälleen kerran niitä elokuvia, joiden aiheuttamaa kohua on vaikea ymmärtää, varsinkin, kun ”pahamaineiset” driller killeröinit ovat lähinnä tahatonta komikkaa kuin pelkoa herättäviä ja olihan tämä myöskin samalla opettavainen tarina kerrostalossa asumisesta ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä Roman Polanskin mestariteosten Inhon(1965) Rosemaryn painajainen(1968) ja Vuokralainen(1976) inspiroimana.
Paikoittaisesta lievästä sekavuudesta huolimatta DK ei yllä Ferraran myöhempien elokuvien tasolle, mutta on silti erinomainen, viihdyttävä ja outo taide-elokuvaa ja slasheriä yhdistelevä sekamelska.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti