Alkuperäinen nimi: Quel maledetto treno blindato
Tunnetaan myös nimellä: The Inglorious Bastards
Ohjaaja: Enzo G. Castellari
Käsikirjoitus, Franco Marotta, Laura Toscano, Romano Migliorni, Sandro Continenza, Sergio Griec
Pääosissa: Bo Svenson, Fred Williamson, Ian Bannen, Jackie Basehart, Michael Pergolani, Peter Hooten
Nyt arvostelussa legendaarinen italo-korkkarileffa, elikkä niin sanotun Macaroni Combat-genren avainteoksia, joka englannin kielisen tittelinsä puolesta toimi inspiraationa Tarantinon Gunther-metsästysleffalle Kunniattomat Paskiaiset(2009) Siten asian:
Eletään vuotta 1944 Ranskassa, jossa jenkkiarmeijan pohjasakka on matkalla vankilaan, mutta Guntherien hyökätessä jengi ottaa hatkat ja monen mutkan he päätyvät suorittamaan salaista missiota, jonka tarkoituksena on kaapata V2-ohjuksia kuskaava juna paikallisten partisaanien avustuksella.
Elikkä luvassa on epäilyttävän paljon 10 vuotta aiemmin julkaistua Likaista tusinaa liiankin paljon muistuttavaa WW2-rymistelyä(tällä kertaa Castellari välttyi plagiointisyytöksiltä) ja vaikka tällä kertaa mukana onkin epäloogisuuksia(afroamerikkalainen valkoisten pataljoonassa ja armeijan standareihin kuulumattomat hiustyylit ja viikset) niin se ei menoa haittaa, kun Aviatoreita lähes koko ajan päässä pitävä Svenson ja aina yhtä cool Williamson tykittävät Gunthereitä ketoon ja Williamson tekee sen vielä tyylillä ampuen yhdellä kädellä MP-40:sellä(MG-42 tai Browning M1919 olisi ollut vielä coolimpi) ja pössytelleen samalla sikaria, joten jälleen kerran cooliduen rajat ylitettyä ja koko paketin kruuna vielä pienestä budjetista johtuva vekkuli pienoismallien räjäyttely, joka takaa elokuvaan kuin elokuvaan viihdearvojen lisäyksen.
Panssarijunalla helvettiin on historiallisesti epätarkka, mutta erittäin viihdyttävä WW2-rymistely, josta ei vauhtia, vaarallisia tilanteita ja huumoria puutu.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti