Alkuperäinen nimi: IL rosso segno della fonia
Tunnetaan myös nimillä: An Axe for the Honeymoon, Blood Brides, Hatchet for the Honeymoon
Ohjaaja: Mario Bava
Käsikirjoitus: Mario Bava & Santiago Moncada
Pääosissa: Stephen Forsyth, Dagmar Lassander, Laura Betti, Jesus Puente
Nyt vaihteeksi arvostelussa allekirjoittaneen suosikkigenrenä elikkä Gialloa. Sitten asiaan:
Leffa alkaa päräyttävästi, kun häämatkalla oleva aviopari saa lihakirveestä junassa ja keissi liittyy jotenkin puutarhuri-miljonääri-playboy John Harringtoniin, jota vaivaa traumaattinen kokemus lapsuudesta, joka ilmenee päänsisäisenä monologina ja mallinukkekokoelmana, joka tuo vahvasti mieleen 10 vuotta myöhemmin julkaistun Slasher-klassikko Maniacin, joten lieneekö Lustig ottanut inspiraatiota tästä?
Sitten tapahtuu lisää lihakirveellä tehtyjä murhia ja John rakastuu Heleniin, jonka hän on palkannut malliksi muotibisneksiinsä ja poliisi on alkanut epäillä, että John on murhaaja, joten poliisi värvää Helenin peiteoperaation, jota selviäisi, että onko John murhaaja vai ei.
Juonipaljastukset päättyvät tähän ja nyt yhteenveto leffasta:
Kalman hääyö on jälleen kerran yksi loistava ja tyylikäs Giallo Bavalta, joka oli visuaalisesti hieno, värejä käytettiin jälleen hyvin ja krediittiä Sante Maria Romitellin tunnelmallisesta soundtrackistä.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti