maanantai 6. marraskuuta 2017

Phenomena(1985)

Ohjaus: Dario Argento

Käsikirjoitus: Dario Argento ja Franco Ferrini

Pääosissa:  Jennifer Connelly, Donald Pleasence, Daria Nicolodi


Ensikosketukseni Argenton tuotantoon tapahtui Heinäkuussa 2012, Nelosen kanavapaketin elokuvakanava (tuolloin  nimellä  KinoTv) esitti nyt  arvostelussa olevan Phenomenan ja  se iski tuolloin todella kovaa ja katsoin tulloin telkkarista parinkin otteeseen ja hommasin myöhemmin DVD:eenä ja katsoin uudestan.

Eli tämän arvostelun aloittaneesta  tarinasta ensikosketuksestani Argenton tuotantoon voi päätellä, että Phenomena on erittäin hyvä elokuva ja niinhän se onkin heti Suspirian jälkeen Argenton 2.paras elokuva ja se jopa jatkaa Susprian lanseraama Amerikkalainen teinityttö euroopalaisessa sisäoppilaitoksessa selvittämässä kadonneiden ikätoverien kohtaloa-teemaa ja  tämä oli Oscar-voittaja Jennifer Connellyn uran toinen elokuvarooli vuotta aiemmin ilmestyneen Sergio Leonen eeppisen mestariteoksen Once upon a time in American jälkeen.

Jennifer siis esittää Jenniferiä (heh) joka matkustaa sisäoppilaitokseen Sveitsiin. Jenniferillä sattuu olemaan myös taipumuksia telepatiaan hyönteisten kanssa ja unissaa kävellyyn, joka tapahtuukin heti ensimmäisenä unissakävelylle ja  sitä kautta  Jennifer päätyy selvittämään alueella riehuvaa murha-aaltoa, jonka uhreiksi on valikoitunut edellä mainitun sisäoppilaitoksen tyttöjä.



Murhamysteeriä selvittäessä   Jennifer tutustuu nurkilla asuvan vanhan professori John Mcgregorin (Donald Pleasence)  jonka  sakrofagikärpäsiin  (raatokärpäsiin) liittyvä tutkimus osoittauu
hyödylliseksi murhamysteerin selvittämisessä ja elokuvaa käsikirjottaessaan Argento oli lukenut sanomalehdestä keissistä, jossa Italian poliisi oli selvittänyt henkirikoksen uhrin kuolinajan raadossa pesineiden raatokärpästen perusteella.

Phenomena on taattua Argentoa alusta loppuun ja tällä kertaa Goblin lisäksi ääniraidalla raikaavat Iron Maiden Flash of the blade  ja Motorheadin Locomotive, jotka kyllä tuovat oman lisänsä Phenomenaan, mutta latistavat  melkoisesti tunnelmaa kohtauksissa, jossa ne soivat mutta Goblin soundtrack, joka ei petä tälläkään kertaa.  Erityismaininta vielä älyttömään tyyllikkäästä alkuperäisestä elokuvajulisteesta, jonka
 olisin kyllä mielummin toivonut  sen koristavan Future Filmin 2005 julkaiseman DVD:en  kantta  Future Filmin tympeän emo-henkisen halpiskansikuvituksen sijasta.

Phenomena on taattua Argentoa alusta loppuun ja menee Argenton 4 parhaiman elokuvan kärkeen Suspirian, Deep Redin(1975) ja Tenebren(1982) kanssa.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti