keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Kuolema tulee kahdesti(1984)

Alkuperäinen nimi: Body Double

Ohjaus: Brian De Palma

Käsikirjoitus Brian De Palma ja Robert J Avrech

Pääosissa: Craig Wasson, Gregg Henry, Melanie Griffith, Deborah Shelton, Dennis Franz, Barbara Crampton, Rob Paulsen, Guy Boyd

Jake Scully (Craig Wasson) on vampyyrielokuvaa tähdittävä klaustrofobiasta kärsivä näyttelijä, joka joutuu etsimään itselleen uuden kämpän yllätettyään tyttöystävänsä sängystä vieraan miehen seurasta.

Uusi kämppä löytyykin yllättävän nopeasti, kun  Sam ( Gregg Henry)  tarvitsee jonkun vahtimaan taloaan reissunsa ajaksi.  Jaken illat  kuluvatkin rattoisasti  naapurissa asuvan Glorian ( Deborah Shelton)  jokailtaisen strippausesityksen myötä.

Jake kiinnostuu kauniista naapuristaan ja alkaa seuraamaan tätä ja huomaa epämääräisen intiaanin  olevan myöskin samoissa puuhissa. Myöhemmin edellämainittu intiaani murtautuu Glorian kämpille ja murhaa hänet tajuttoman isolla poralla.

Koska poliisi pitää tapausta vähäpätöisenä, alkaa Jake selvittämään asiaa itse ja jäljet johtavat pornoteolisuuden syövereihin.



Suosikkiohjaajani Brian De Palma osoittaa jälleen kykynsä luoda tiivstunnelmaista ja mukaansatempaavaa jännitysnäytelmä, vaikka tässä elokuvassa ei nähtykkään tarinallisena tehokeinona  De Palman tavaramerkiksi mudostunutta split screeniä, silti tarina pysyy  kohtuulisen hyvin  kasassa, vaikkakin etenee tolkuttoman hitaasti ja vasta tunnin kohdalla elokuvan  1 ja 50 minuutin pituudesta alkaa vasta tapahtumaan.

Lisäksi elokuvan toinen kompastuskivi verkkaisesti etenevän  tarinankerronan lisäksi  on  pökkelö     pääosan esittäjä Craig Wasson, joka ei ole järjin  värikäs päähenkilö. Olisin toivonnut, että Travolta olisi tehnyt vielä yhden elokuvan De Palman kanssa, nimittäin Travolta olisi ollut tässä elokuvassa elementissään ja veti kelpo roolisuorituksen De Palman mestariteoksessa Blow Outissa (1981)


Erityismaininta täytyy jälleen antaa peräti 7  De Palman elokuvaan, tähän  mukaan lukien musiikit säveltääneen Pino Donaggio jälleen kerran mahtavista ja ripaisevista sävellyksistä, jotka jälleen kerran luovat tunnelmaa kuviin.


Jälleen kerran yksi loistava ja tyylikäs jännitysnäytelmä Brian De Palmalta.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti