Night of the Blind Terror(1972)

 Alkuperäinen nimi: La Noche  del terror ciego

Tunnetaan myös nimellä: Tombs of the Blind Dead

Ohjaus & Käsikirjoitus Amando de Ossorio

Pääosissa: César Burner, José Thelman,  Lone Fleming, María Elena Aprón, Rufino Inglés, Helen Harp

Nyt arvostelussa vaihteeksi harvinaisempaa Espanjais-Portugalilaista kauhua kultaiselta 70-luvulta, aiheenaan temppeliritari-zombiet, mikä kuulostaa paperille kirjoitettuna moneen kertaan nähdyltä tusinakauhulta, mutta kyseessä onkin tusinakauhua jännittävämpää ja creepympää matskua.

Leffa starttaa vauhdikkaasti, kun creepyn munkkiluostarimuusikin säestämänä ja epäilyttävän paljon Kolmen K:n kaapuja muistuttaviin vetimiin ja logonaan keltaista  Ankh-ristiä punaisella taustalla käyttävät temppeliritarit uhraavat neitsyen, mistä sitten siirrytään nykyhetkeen, jossa oudosti nimetyt espanjalaiset(tai portugalilaiset)   Betty, Virginia ja Roger päättävät lähteä retkelle, mutta nähtyään  flashbackin hänen ja Bettyn välisestä ” kokeilusta” yhdistettynä Bettyn ja Rogerin välisestä jatkuvasta flirttailusta saavat Virginian hyppäämään junasta kesken matkan ja jatkamaan määränpäähän apostolinkyydillä.

Virginian päätyy muinaisen  linnan raunioille ja päättää leiriytyä yöksi sinne, mutta luvaton leiriytyminen päättyy ikävästi, kun  sokeiksi zombieksi muuttuneet temppeliritarit nousevat haudoistaan.

Pian Betty ja Roger saavat kuulla poliisilta Virginian  karusta kohtalosta, mutta he suhtautuvat hyvin skeptisesti poliisin teoriaan villieläimen hyökkäyksestä, joten, Betty ja Roger alkavat tutkia asiaa tarkemmin ja sillä välin Virginia palaa elävien kirjoihin zombiena ja surmaa epäilyttävän paljon nuorta Martin Scorsesea muistuttavan patologin.

Betty ja Roger tapaavat  köyhän mies(oletetun)  Professori Tuhatkaunon, joka epäilee, että hänen salakuljettajana elantonsa tienaava poika, Pedro olisi sekaantunut asiaan.

Betty ja Roger perehtyvät  tarkemmin   Temppeliritarien edesottamuksiin , joihin kuului neitsyiden uhraaminen ja näiden veren juominen ikuisen elämän saamiseksi, mutta lopulta Temppeliritarit jäivät lopulta kiinni teoistaan ja  pelkkä naurun jatkoksi  joutuminen ei riittänyt, vaan vielä varmuuden  vuoksi Korppien  annettiin kääntää heiltä silmät, jotta heidän sielunsa eivät näkisi vaeltaa pitkin maita ja mantuja.

Betty ja Roger tapaavat Pedron, joka vannoo syyttömyyttään Virginian kuolemaan, joten Betty, Roger, Pedro ja Pedron tyttöystävä Maria lähtevät raunioille ja kohtaavat luisevan hyvävelikerhon ennalta-arvattavissa olevin juonenkääntein.

Kuten alussa totesin, niin mistään mukapelottavasta tusinakauhusta ei ole kyse, vaan tämä  onnistuu  paikoittain oikeasti pelottamaan, mistä kiitos kuuluu Temppiliritareille, jotka muistuttavat olemukseltaan klassisia zombeja, verenhimoa, hevosilla ratsastamista ja luodinkestävyyttä  lukuunottamatta  ja klassista zombieista poiketen  nämä veikot paikantavat uhrinsa kuuloaistin avulla, joten pelkkä paikallaan  oleminen ei pelasta, sillä jo sydämenlyönnit johtavat luisevan hyvävelikerhon  uhriensa jäljille.

50 vuotta vanhaksi elokuvaksi tämä oli yllättävän gore ja jännä ja nytpä selvisi tämän leffan myötä, että mistä lukuisista Hollywood-kauhuista tuttu klisee ”vaikeasti avautuvat oven salvat” on lähtöisin.

3 jatko-osaa poikinut ja mitä ilmeisemmin Fulcin zombeja ja LOTR:in Nazguleja(ulkonäön osalta) inspiroinut Night of the Blind Terror tarjoaa  erittäin onnistuneen ja paikoittain oikeasti creepyn eurokauhuilun kultaiselta 70-luvulta.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️