Kauhun yö(1980)

 Alkuperäinen nimi: Macabro 

Tunnetaan myös nimellä: Macabre

Ohjaaja: Lamberto Bava

Käsikirjoitus: Lamberto Bava, Pupi Avanti, Antonio Avanti, Roberto Gandus

Pääosissa: Bernice Stegers, Stanko Molnar, Veronica Zinny, Roberto Posse

Nyt arvostelussa tänään alkaneiden  vuoden 1. NV-festivaalien  osana nähty legendaarisen  LB:n  debyytti, jota aikoinaan markkinointiin elokuvana, joka sai Dario Argenton pelkäämään.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Löyhästi tositapahtumien inspiroima tarina kertoo New Orleansissa asuvasta kotirouvasta Jane Bakeristä, jolla on salasuhde Fred-nimisen tyypin kanssa ja irstas kotirouva käyttää lemmenpesänä taloa, jossa asuu sokea puhallininstrumenttien korjaaja Robert ja hänen äitinsä, mutta kumpikaan ei tiedä, mitä heidän talossaan tapahtuu.

Sillä välin, kun mutsi piilottaa makkaraa, tytär Lucy hukuttaa Michael-veljensä kylpyammeeseen ja lavastaa tapahtuneen onnettomuudeksi.

Tieto kantautuu Janelle kesken makkaranpiilotuksen, joten hän lähtee Fredin kyydillä paikalle, mutta matka ja Fredin kaula katkeaa.

Sitten siirrytään vuosi eteenpäin tapahtuneesta ja kaikesta huolimatta Lucy asuu edelleen isänsä kanssa ja eronnut Jane puolestaan lemmenpesässä, sillä ilmeisesti Robertin äiti on lähtenyt joko seniorikeskukseen tai taivaaseen ja jonkun täyttyy pitää huolta Roberista, mutta kuka huolehtii Janesta, jolla ei näytä olevan kaikki Anterot pihalla salarakkaan ja poikansa kuolemien sekä avioeron jälkeen.

Ja mitenkä tämä ilmenee? No sillä tavalla, että Jane on rakentanut  Fred-aiheisen pienoisalttarin ja jostain kumman syystä Jane on saanut haltuunsa Fredin decapitatioidun pään, jonka kanssa Jane tekee juttuja, jotka saisivat Dahmerin hiljaiseksi.

Vaikka kyseessä onkin Italo-tuotanto, niin pään kanssa pelehtimistä ja ja off-screeninnä kuuluvia voihkimisia lukuunottamatta leffa sisällä juurikaan excliptiä kontenttia ja 45 vuotta leffannilmestymisen jälkeen, ed mainitut kohtaukset eivät aiheuta muuta kuin lieviä WTF-hetkiä ja N-sanalla alkavaa perversiota on kuvattu excliptisemmin sellaisissa elokuvissa, kuten Ne*romantik(1987) ja The Neon Demon(2016)

Beatrice Stegers veti eri hyvän pääosan ja mieleen tästä myös Ubalto Continiellon erikoinen soundtrack, joka kuullosti enemmän pehmopoke-elokuvan tai saippuasarjan soundtrackiltä, mutta tietyissä kohdissa soundtrack osasi luoda tunnelmaan oikeissa kohdissa.

Macabro on kerrassaan loistava ja paikoittain vinksahtanut debyytti LB:ltä.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️