Alkuperäinen nimi: Le foto di Gioia
Ohjaaja: Lamberto Bava
Käsikirjoitus: Luciano Martino, Gianfranco Clerici, Daniele Strorppa
Pääosissa: Serena Grandi, George Eastman, Daria Nicolodi, Sabrina Salerno, David Brandon
Nyt arvostelussa osana NV-festivaaleja nähty LB:n ohjaama Giallo, jonka ensi-illasta on kulunut tänään tasan 38 vuotta ja kaiken lisäksi ensi-ilta osui samaan päivän kuin kuin ohjaajan synttärit.
Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:
Ex-malli Gioia pyörittää nakulehteä nimeltään Pu**ycat, jonka malleja aletaan murhaamaan ja joka surman jälkeen tappaja lähettää kuvia vainajista Gioialle ja joka kuvassa ruumiit on aseteltu seinän kokoisten Gioian nakukuvien eteen, elikkä Gioia saattaa olla seuraava uhri.
Gialloksi tässä oli yllättävän vähän murhia, mutta sitäkin enemmän tarinan osalta vähemmän oleellista nakuilua ja pääsipä myös yhden hitin ihme ja vaatekaapin dysfunktion pioneeri Sabrina piipahtamassa kuvissa Eevan asussa ja kupsahtamassa mehiläisten( todellisuudessa kärpästen) toimesta.
Krediittiä myös soundtrackistä, josta vastasi Simon Boswell, vaikkakin jännittävissä kohdissa tunnelma osittain latistui musiikin takia.
Delirium on taattua Giallo-laatua, jossa genren teokseksi yllättävän vähän murhia, mutta sitäkin enemmän tarinan osalta vähemmän oleellista nakuilua.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti