Ohjaaja: Alex Proyas
Käsikirjoitus: David S. Goyer
Pääosissa: Rufus Sewell, William Hurt, Kiefer Sutherland, Jennifer Connelly, Richard O’ Brien, Ian Richardson, Bruce Spence, Melissa George
Nyt arvostelussa, The Crow ja I Robot-ohjaajan massojen noteeraama, mutta silti lievästi aliarvostettu Cyberpunk-klassikko.
Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:
Päähenkilö John Murdoch herää rähjäisessä hotellihuoneessa, muistinsa menettäneenä ja ruumis lattialla.
Sitten puhelin soi, jonka toisessa päässä oleva oleva eräs tohtori kehottaa Johnia liukenemaan paikalta ja kertoo paikalle olevan tulossa ikävää porukkaa, jotka tunnetaan ”Muukalaisina”
”Muukalaisten ” lisäksi Johnia jahtaa myös poliisitarkastaja Frank Bumstead hotellihuoneen ruumiin takia ja harhaillessa ympäri kaupunkia, John saa selville nimensä, löytää vaimonsa Emman ja päättä selvittää, keitä ” Muukalaiset” ovat, miksi kaupunki on elokuvan tittelin mukaisesti pimeänä 24/7 ja yrittää päästä Shell Beach-nimiselle rannalle.
Eri kiinnostava ja jännän tarinan ohella Dark City ansaitsee krediittiä hienosti lavastetusta kaupungista, joka on yhdistelmä Film-Noir-klassikkoja, Blade Runneria, Terry Gilliamin Braziliä ja Tim Burtonin 1.Batmanin Gotham Cityä, elikkä kaupunki on täynnä Art Decoa arkkitehtuuria, autoja ja muotia myöten ja pääsee myöskin saksalainen Ekspressionismi esille, sillä ” Muukalaiset” muistuttavat epäilyttävän paljon Nosferatun kreivi Orlokia.
Triviana mainittakoon myös, että vuotta myöhemmin Dark Cityn lavasteissa kuvattiin osittain myös Matrix-saagan 1.osaa.
Kuten alussa totesin, niin Dark City on yleisesti tunnettu teos, mutta silti lievästi aliarvostettu, jonka valttikorttina on eri jännä ja kiinnostava tarina ja visuaalinen puoli.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti