Kauhukaapin kummitus(1986)

 Alkuperäinen nimi: Monster in the Closet

Tunnetaan  myös nimellä: Komeromörkö

Ohjaus & Käsikirjoitus: Bob Dahlin

Pääosissa: Donald Grant, Denise DuBarry, Frank Ashmore, Paul Walker, Henry Gibson, Howard Duff, Donald Moffat, Claude Akins, Paul Dooley, Stella Stevens, John Carradine, Kevin Peter Hall

Nyt pitkästä aikaa arvostelussa mm Toxic Avengerin tuottaneen legendaarisen Troma-lafkan tuotantoa, joka poikkea  yllättävän  paljon  lafkan muuhun tuotantoon verrattuna, sillä verta ja muuta törkyillä ei ole ja leffassa on yllättävän nimekäs sivuosa-casting, mm Paul Walker ensimmäisessä elokuvaroolissaan pikkunörttinä, jota äiti kutsuu jostain syystä lempinimellä ”Professori”.

Kokonaisuudessaan leffa menee näin:

Chestnut Hillissä( joka muuten ihan oikea kaupunki Philadelphiassa ja Massachutsettsissa) on tapahtunut 3 murhaa, joissa yhdistävä tekijä on 2 pistojälkeä uhreissa ja myllätty vaatekomero.

Sitten epäilyttävän paljon  jo nimeä ja ulkonäköä myöten Clark Kentin näköinen San Franciscolainen toimittaja Richard Clark joutuu kollegansa Scoopin  kepposen kohteeksi ja päätyy tekemään reportaasia murhista.

Poliisiasemalla Richard  tapaa  ed mainitun ”Professorin” ja hänen äitinsä, Dianen, joka niin ikään on itsekin tiedealalla ja Diane ja hänen epäilyttävän  paljon  Einsteinin näköinen  ja jatkuvasti lämmöllä  ja sopimattomissa tilanteissa nuoruudessaan tapahtunutta sammakoiden leikkelyä muisteleva  kollegansa, Tri. Pennyworth ovat sitä mieltä, että murhien takana on epämääräisen suuri käärme.

Sitten Sheriffi saa hälytyksen taposta naapurustossa  ja vihdoin  ja viimein näemme syyllisen murhien takana, joka onkin    gorillan naamalla  ja Xenomorphmaisella kielellä varustettu kävelevä kakkapökäle, joten mitäköhän leffan tehosteista vastanneet  ovat mahtaneet pössytellä hirviön ulkonäköä miettiessä?

Pökäle  surmaa Sheriffin ja armeija rientää hätiin, johtajana Kenraali Franklin D. Turnbull, joka mielellään

 nimittelee pökälettä äpäräksi ja ei välitä siitä, että kiroilee uutislähetyksessä.

Sitten armeija pääsee pökäleen jälijille, mutta   eipä ole heistäkään  vastusta kauhistuttavalle pökäleelle, joten  kaupunki evakuoidaan ja salaa kaupunkiin jääneet Richard, Diane ja ”Professori” yrittävät pyydystä pökäleen ensin äänen ja sähkön avulla, mutta Richard pudottaa vahingossa  rillinsä ja pökäle pysähtyy tuijottamaan Richardia, koska on mies(oletettuihin) päin heiluvaa sorttia.

Pökäle sieppaa kauhusta  pyörtyneen   Richardin ja lähtee tallustamaan etsimään ”tunnelmallista yksiötä” itselleen ja rakkaalleen.

Sillä välin  Diane jälkikasvuineen keksii, että pökäle ei katoa maisemista, elleivät ihmisetkaikilla leveyspiireillä ja asteilla  pistä vaatekomeroita päreiksi, joten Diane  menee puhumaan asiasta televisioon  ja näemme hulvattoman kohtauksen, jossa menneisyyteen   jämähtänyt japanilainen  mies(oletettu) pistää vaatekomeronsa  päreiksi  samuraimiekalla.

Sitten kauhistuttava pökäle päätyy San Franciscon Transamerica Pyramidille, josta sattumalta  löytyy vapaana oleva ”tunnelmallinen yksiö” mutta yksiö on liian ahdas, joten pökäle kävelee ulos Richardin kanssa ja kuukahtaa siihen paikkaan ja paikalle osunut pappi siteeraa  omin  sanoin King Kongin(1933) klassista viimeistä sitaattia ja uutisankkuri toteaa, että on aika palata normaaliin päiväjärjestykseen ja jälleenrakentaa vaatekomerot uusiksi.

Elikkä kuten tekstistä voi päätellä, kyseessä on katsojasta riippuen joko ”sitä itseään” oleva leffa tai hulvaton Camp-klassikko ja allekirjoittanut kallistuu jälkimmäisen joukon puolelle elikkä muutamalla sanalla tiivistettynä Kauhukaapin kummitus on taas vaihteeksi taattua ”laatua” ala Troma ja  sarjassamme niitä elokuvia, jotka ovat niin huonoja, että  ovat oikeasti hyviä.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️