Ohjaaja: Robert Mandel
Käsikirjoitus: Robert T. Megginson & Gregory Fleeman
Pääosissa: Bryan Brown, Brian Dennehy, Diane Venora, Cliff DeYoung, Jerry Orbach, Joe Grifasi, Trey Wilson, Tom Noonan, Mason Adams, Angela Bassett
Nyt arvostelussa vähemmän tunnettu ja lievästi aliarvostettu kasariäksön.
Juoni lyhesti ja ytimekkäästi:
Elokuviin erikoistehosteita tekevä Roland "Rollie"Tyler saa keikan oikeusministeriöltä, jonka pääpointti on lavastaa mafiasta vasikoiva ilmiantajan murha.
Niin sitten tapahtuu, mutta ilmiantaja delaa aikuisten oikeesti ja Roland huomaa tulleensa linssiin viilatuksi.
Roland saa peräänsä mafian ja korruptoituneet oikeusministeriön tyypit, mutta onneksi sattumalta saman jutun jäljille myös päätyy komissario Leo McCarthy.
Kuten alussa totesin, että kun on puhe kasariäksönistä, niin tämä jää usein mainitsematta, mikä on harmi, sillä tarina on mainstreamistä poikkeava eikä sankari ole genren oppikirjan mukaan stereoideilla täyteen pumpattu korsto, joka niittaa tarinan aikana yli 100 pahista, heittää nokkelia one-linereitä ja selviää pahimmastakin löylytyksestä pelkällä laastarilla otsassa vaan ihan perusjamppa, joka selviää tiukimmista tilanteista älyllä ja ydinosaamisensa turvin, elikkä tässä tapauksessa puuhastelulla erikoistehosteiden parissa.
Brown veti mainion pääroolin ja myös Dennehy komppasi hyvin taustalla sidekick-roolissa.
Tarkkasilmäisimmät katsojat saattavat bongata Rolandin verstaan seinältä elokuvien Zombi 2(1979) ja ...kun valot sammuvat(Fade to Black, 1980) julisteet sekä Angela Bassettin debyyttiroolissaan tv-reportterina
Jatko-osalla [1991] ja tv-sarjalla[1996-98] siunattu FX on eri viihdyttävä, vauhdikas ja jännä kasariäksön, joka pitäisi noteerata enemmän, kun on puhe kasariäksönistä.
Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti