perjantai 17. lokakuuta 2025

Ssssnake(1973)

 Alkuperäinen nimi: Sssssss

Tunnetaan myös nimellä: SsssKobra

Ohjaaja: Bernard L. Kowalski

Käsikirjoitus: Hal Dresner & Daniel C. Striepeke

Pääosissa: Strother Martin, Dirk Benedict, Heather Menzies, Richard B. Shull, Reb Brown, Jack Ging, Tim O'Connor,  Charles Seel, Noble Craig

Nyt arvostelussa vähemmän tunnettu ja vaihteeksi erilainen 70-luvun "Luonto kostaa"-elokuva, johon liittyy jännä Spielberg-yhteys, sillä tätä tarjottiin alunperin Spielbergin ohjattavaksi, pätkä tästä näkyy vuotta myöhemmin ilmestyneessä  Spielbergin ohjaamassa Sugarland Expressissä ja 2v myöhemmin tämän leffan tuottaneet Zanuck ja Brown tuottivat Spielbergin läpimurtohitin Tappajahain ja molemmat leffat ovat Universalin tuotantoa.


Mutta nyt kuitenkin itsssse assssiaan:

Herpetologisti( Käärmeisiin erikoistunut tutkija) Carl Stoner tutkii myrkyllisiä käärmeitä ja tekee hämäriä kokeita niihin liittyen.


Sitten Stoner palkaa uuden apulaisen Davidin, joka joutuu Stonerin hämärien kokeiden koekaniiniksi ja sillä välin Stonerin tytär Kristina päätyy tutkimaan isänsä edellisen apulaisen Timin hämärää katoamista.


Strother Martin veti hyvän roolin kerrankin pääosassa ja legendaarisen John Chambersin käärmemaskeeraukset olivat vielä 52v myöhemmin  edelleen realistisen näköisiä.


Ssssnake on keskivertoa parempi ja viihdyttävämpi ison Hollywood-studion tuottama  B-luokan  kauhuilu  scifi-hifistelyllä höystettynä.


Arvossssana⭐️⭐️⭐️⭐️

tiistai 14. lokakuuta 2025

Time Masters(1982)

 Alkiperäinen nimi: Les Maîtres du temps

Tunnetaan myös nimellä:  The Masters of Time

Ohjaaja: Rene Laloux

Käsikirjoitus: Rene Lalouf, Mœbius, Jean-Patrick Manchette(Stefan Wulin novellista)

Pääosissa:  Jean Valmont, Michel Elias,  Fredéréric Legros


Nyt arvostelussa parhaiten 9v aiemmin ilmestynern Fantastisen planeetan ohjaajan vieläkin trippailevampi scifi-hifistely animaatio.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Piel niminen poikaoletettu on isänsä kanssa  Perdide-planeetalla Interstellar-henkisen hämähäkki muistuttavan ajoneuvon kyyfissä, kunnes tapahtuu onnettomuus ja kuolemaa tekevä isä lähettää poikansa vaeltamaan pitkin planeettaa, mukanaan vain linnunmunan muotoinen radio, jolla Piel saa sattumalta yhteyden Jaffar-nimiseen pilottiin, joka miehistönsä kanssa lähtee pelastamaan poikaoleltettua.


Monen trippailevan juonenkäänteen jälkeen päähenkilöille ja katsojille  selviää tittelissä mainittujen "Aikamestarien" henkilöllisyys.


Leffan trippailevasta kuvastosta vastasi  huuruisen scifi-hifistely kuvituksen mestari itse elikkä Mœbius ja leffassa nähdyistä omituisusta otuksista, kuten nakuja kasvottomia enkeleitä  Mœbius päätyi käyttämään myöhemmin Jodorowskyn kanssa yhteistyönnä syntyneessä scifi-hifistely-eepoksessa Incal ja leffan elektroninen soundtrack loi mainion äänimaiseman trippailevalle scifi-hifistely kuvastolle.


Erikoisten ajoneuvojen lisäksi tarinan osalta Interstellaria  sekä tuoreempaa niin ikään ranskalaista scfi-hifistely animaatiota Mars Express(2023)  inspiroinnut Aikamestarit on visuaalisesti hieno ja trippaileva scifi-hifistely animaatio ja olisipa Interstellar oikeasti näyttänyt ja kuullostanut tältä, niin Nolanin CV:ssä ei olisi yhtään alle 4 tähden leffaa.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️


perjantai 3. lokakuuta 2025

Cronos(1992)

 Ohjays & Käsikirjoitus: Guillermo Del Toro

Pääosissa: Federico Luppi, Ron Perlman, Claudio Brook, Tamara Shanath Margarita Isabel, Daniel Gimenez Cacho, Jorge  Martinez de Hoyos


Nyt arvostelussa legendaarisen GDT:n 1.kokoillan elokuva.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Antiikkikauppias Jesus löytää mystisen kultaisen härpäkkeen, jonka avulla voi nuorentua, mutta  härpäkee toimii verellä ja Jesus delaa, kun enkelipatsaita keräilevä kuolemansairas miljonääri Dieter haluaa härpäkkeen itselleen ja laittaa veljenpoikansa Angelin asialle.


Ja kuten kuuluissa hippilettinen ja parrakas kaimansa, Jesus palaa elävien kirjoihin, toisin vampyyrinä.


Vaikka tässä ei vielä näykkään GDT:n myöhempien teosten tunnusomaiset piirteet, elikkä maaginen realismi niin kyllä tämän jo heti tunnistaa GDT:n elokuvaksi, etenkin kun Chuck Hoganin kanssa kirjoitettu  kirjatrilogia ja 4.kautta ja 46 jaksoa tehty tv-sarja The Strain on henkinen seuraaja tälle antiikkikauppiaan, erilaisten vampyyrien ja arveluttavan kuolemansairaan miljonäärin osilta.


Cronos on erinomainen debyytti GDT:ltä ja vaihteeksi vähän erilainen vampyyri ja jouluelokuva.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

keskiviikko 1. lokakuuta 2025

One Battle After Another(2025)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Paul Thomas Anderson

Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Seann Penn, Benicio Del Toro, Regina Hall, Teyana Taylor, Chase Infiniti,  Alana Haim, Tony Goldwyn, Kevin Tighe, Jena Malone


Nyt arvostelussa P. T. Andersonin 10.kokoillan elokuva:


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


French 75-nimiseen hallituksen vastaiseen aktivistiryhmään kuulunut Pat Calhoun aka   Bob  "Ghetto" Ferguson joutuu pakomatkalle tyttärensä Willan kanssa, kun heidän piilopaikka paljastuu  eversti Steven Lockjaw'lle, joka jahtaa isää ja tytärtä, koska jäsenyys valkoisten setämiesten jouluteemaisen salaseuraan uhkaa canceloitua Lockjaw'n ja Willan äidin huhutun suhteen takia.


Eri viihdyttävän ja  moneen suuntaan poukkoilevan  Neor Noir-komedia Inhernet Vice(2014] jälkeen P.T aikoi filmata toisfn Pynchon-kirjan, Vineland(1990) mutta sen sijaan päätti tehdä tämän,  ottaen nspiraatiota Vinelandistä.


Caprio vetää yhden uransa hauskimmista ja övereimän roolinsa Rick Daltonin ja Jordan Belfortin ohella ja jos P.T olisi ohjannut Big Lebowskin(1998) Coenin veljesten sijasta, olisi se saattanut näyttää tältä ja kylpytakissa ympäriinsä huiteleva Pat/ Bob tuo vahvasti mieleen Duden ja Eddington olisi saattanut myös näyttää tältä, jos P.T olisi sen ohjannut/kirjoittanut A.A:n sijasta.


Hyvän, mutta  lievään ylipituuten  ja rasittavaan päähenkilöihin kaatuneen 4v takaisen Licorice Pizzan jälkeen P.T hoittaa jälleen 5 tähden leffan kotiin OBAA:n myötä ja tämä menee allekirjoittaneen kirjoissa P.T:n 3.parhaaksi Boogue Nights'in (1997) ja Inhernet Vicen jälkeen.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

tiistai 30. syyskuuta 2025

Chuckin ihmeelinen elämä(2024)

 Alkuperäinen nimi: The Life of Chuck

Ohjaus & Käsikirjoitus: Mike Flanagan( Stephen Kingin novellin pohjalta)

Pääosissa: Tom Hiddleston, Jacob Tremblay, Chiwetel  Eijofor, Mark Hamill,  Mia Sara Karen Gillan, Matthew Lillard, Carl Lumbly, David Dastmalchian,  Heather Langrnkamp, Mike Flanagan, Nick Offerman


Nyt arvostelussa  syksyn 2. King-filmatisointi.


Juoni tiivistettynä lyhyesti ja ytimekkäästi:


Maailmalla sattuu ja tapahtuu, kun netti ja puhelinyhteydet katkeavat ja luonnonilmiöt, mellakat ja taudit ovat tulilla kansainvälisesti ja kaikki tuntuu liittyvän mystisen Chuck-nimiseen tyyppiin, jonka kasvot ja nimi ovat pöyrineet jokaisessa formaatissa billboardeista graffiteihin.


Tarina siis kertoo Chuckin elämänkerran takautuvasti.


Vaihteeksi vähän erilainen King-filmatisointi, jossa tarkkasilmäiset King-fanit voivat bongata viittauksen aiempiin teoksiin.


Marraskuussa sitten näemne syksyn 3.King-filmatisoinnin, kun kirjauskollisempi filmatisointi juoksevasta miesoletetusta saa ensi-iltansa.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 27. syyskuuta 2025

Kultarynnäkön iloiset päivät(1969)

 Alkuperäinen nimi: Paint Your Wagon

Ohjaaja: Joshua Logan

Käsikirjoitus: Paddy Chayefsky & Alan Jay Lerner

Pääosissa: Clint Eastwood, Lee Marvin, Jean Seberg, Harve Presnell, Rayl Walston, John Mitchum, Roy Jenson


Nyt arvostelussa 60-luvun musikaaliklassikko, jonka jonne/veetisukupolvi tuntee paremmin   parodiaversiona Simpsoneiden 9. kauden 11.jakson avaus-sketsinä.


Mutta nyt kuitenkin aidon ja alkuperäisen version pariin:


Juoppo kullankaivaja Ben Rumson(hyvin  kuvastava sukunimi muuten) ja vankkurionnettomuudessa veljensä menettänyt Sylvester " Pardner" Newel ryhtyvät bisneskumppaneiksi, kun kultaa sattuu löytymään.


Pian alueele kasvaa kaupunki, joka tunnetaan nimellä " Nimetön kaupunki" jonka asukasluku on "juovuksissa".


Sitten Benin ja "Pardnerin" bisneskumppanuus kokee värikkäitä kääntritä, kun Ben päätyy "vanhingossa" naimisiin mormoonivaimo Elizabethin kanssa, mutta Elizabeth on iskenyt myös silmänsä "Pardneriin" ja Ben perustaa kaupunkiin iloluontoisen talon ja kasinon.


Eipä tämä ollut niin hauska kuin alussa mainitsemani  parodia, sillä tässä ei ollut Lee Van Cleefiä tai laulunumeroa vankkurien maalamisesta öljypohjaisella maalila, mutta kyllä tämäkin versio nauratti paikoittain ja olisin mielelläni halunnut nähdä Chayefskyn alkuperäisen version tästä, jota pidettiin liian synkkänä joka script doctoroitiin kevyempään suuntaan  ennen filmausten alkamista.


Kultarynnäkön iloiset päivät on hupaisa ja viihdyttävä 60-luvun musikaali, vaikka Lee Marvinin känninen toikkarointi tässä ja 4v aiemmin ilmestyneessä Paukkurauta-Katissa ei jälkeenpäin katsottuna ollekaan naurun aihe.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️



maanantai 22. syyskuuta 2025

Pitkä hullunkurinen linjuri(1976)

 Alkuperäinen nimi: The Big Bus

Ohjaaja: James Frawley

Käsikirjoitus: Lawrence J. Cohen & Fred Freeman

Pääosissa: Joseph Bologna, Stockard Channing, John Beck, Ned Beatty, Jose Ferrer, Richard Mulligan, Sally Kellerman, Ruth Gordon, Rene Auberjonois, Larry Hagman, Harold Gould, Vic Tyback, Stuart Margolin, Howard Hesseman, Lynn Redgrave, Murphy Dunne


Nyt arvostelussa lievästi aliarvostettu ja vähemmän tunnettu 70-luvun komedia, jossa yhdistyvät 13v aiemmin julkaistun Mieletön, mieletön maailma-konsepti aikansa suurimmista tähdistä koheltamassa tien päällä ja parodia 70-luvun katastrofielokuvien kliseistä ja vaikka tämä olikin floppi, niin siitä huolimatta tämä on toiminnut toisena inspiraationa niin ikään Paramountin tuottamalle  4v vuotta myöhemmin ilmestyneelle katastrofikohelluksen klassikolle Hei, me lennetään! sekä 18v myöhemmin julkaistu ysäriäksöni Speed on poiminut tästä keskeisen juonielementin.


 Mutta nyt kuitenkin mieleltään hervottoman dösän pariin.


Uusi, ydinkäyttöinen dösä nimeltään  Cyclops on lähdössä neitsytmatkalleen, mutta päivää ennen matkaa tapahtuu räjähdys, joka  ei tuhoa dösää, mutta dösän suunnittelija professori Irwin Baxter haavoittuu.


Professorin tyttär Kitty ottaa ohjat käsiinsä ja värvää kuskiksi exänsä Dan Torrancen (Stephen King-fanit huomio!) joka kärsii PTSD:stä oltuaan osallisena 110 henkeä vaatineessa Andien lento-onnettomuuden dösäversiossa.

Lopulta Dan suostuu kuskiksi ja dösä lähtee, mutta matkaa uhkaa rikollisnero "Ironmanin"  motiivia vailla oleva suunnitelma räjäyttää bussi piilotetulla pommilla.

Ja yllättävä "Torilla tavataan"-hetki mahtuu  myös mukaan, kun nimikkodösän katolla liehuu useamman naan lippu, mukaan lukien Suomen

Linja-autossa on todellakin tunnelmaa tässä eri hauskassa ja lievästi aliarvostetussa 70-luvun komediaklassikossa, jonka voi hyvillä mielin katsoa Cancel ja Woke-vouhottajakin.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 20. syyskuuta 2025

Sneakers(1992)

 Ohjaaja: Phil Alden Robinson

Käsikirjoitus:  Phil Alden Robinson, Lawrence Lasker, Walter F.Parkes

Pääosissa: Robert Redford, Sidney Poitier, Dan Aykroyd, River Phoneix, David Strathairn, Mary McDonnell Ben Kinglesley,  James Earl Jones, Donal Logue, Lee Garlington, Stephen Tobolowsky


Nyt arvostelussa In Memoriam-hengessä vähemmän tunnettu Redfordin leffa, jota voisi kutsua hifi-remakeksi Puhalluksesta(1973) sillä tässäkin huijaillaan oikein olan takaa.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Martin Bishop on vanha hakkeri, joka tiiminsä kanssa testaavat firmojen tietoturvajärjestelmiä hakkroitumalla niihin.


Sitten NSA ottaa yhteyttä Bishopiin ja värväävät hänet ja tiiminsä viemään kaikki salasanat murtavan  "mustan laatikon" ex-neuvostoproffalta Gunter Janekilta.


Kun Gunter saa surmansa tuhopolton yhteydessä, alkaa laatikosta paljastumaan salaisuuksia, joiden takia Martin tiimeineen joutuvat vaaraan ja mukaan kuvioihin ilmestyy Cosmo, Martinin hakkerikaveri, joka joutui vankilaan Martinin takia vuosia aiemmin ja nyt Cosmo kiristää Martinin tiimeineen murtautumaan huipputekniseen laitokseen.


Hyvä, viihdyttävä ja jännä leffa, vaikkei ole Puhallaluksen veroinen mestariteos.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

torstai 18. syyskuuta 2025

Toxic Avenger(2023]

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Macon Blair(Joe Ritterin ja Lloyd Kaufmannin tarinan pohjalta)

Pääosissa: Peter Dinklage, Luissa Guerreiro, Kevin Bacon, Elijah Wood, Taylour Paige, Jacob Tremblay, Jonny Coyne, Julia Davis, Julian Kostov,  David Yow, Macon Blair, Lloyd Kaufmann


Nyt arvostelussa  rakastetun kasarin B-luokan mestariteoksen remake, joka sai alunperin ensi-iltansa 2v sitten, mutta pääsi  vasta nyt laajempaan leviikkiin, koska kukaan ei halunnut otta tätä levitykseen kontekstin takia, mikä on sinänsä outoa, sillä originaali  on paljon poliittisesti epäkorrektimpi ja hauskempi ja elokuvateollisuus on suoltanut paljon pahempaakin ulos  aina  Alain Renais'in dokkarista Yö ja Usva(1956]   aina parhaillaan teattereissa pyörivään Bring Her Back[2025] asti.


Joka tapauksessa tarina lähes sama kuin originaalissa, elikkä nysvö siivoojaa altistuu myrkkyjätteille ja muuttuu Toxic Avenger-nimiseksi sekasiköksi ja alkaa siivoamaan kaupunkia rikollisuudesta, kunnes joutuu vastakkain isojen kihojen kanssa.


Mutta jotain eroavaisuuksia on, sillä siivoja on nimeltään  yh-isä Winston, joka työskentelee kemikaalitehtaalla, muuttuminen TA:ksi tapahtuu onnettomuuden seurauksena, pahiksina häärää korruptoitunut kemikaalitehtaan pomo veljensä, sihteerinsä, sivukeikkana palkkamurhaajina toimiva Death metal-bändi Killer Nutz:in   ja paikallisen gangsterin kanssa ja romanttista sivujuonta sokean naisoletetun kanssa ei ole.


Kuten Luca G:n Suspirian-remake(2018] niin ei tämäkän lähtenyt toistamaan originaalia kuva kuvalta, vaan onnistui luomaan ihan omanlaisensa ja uniikin version tutusta taribasta ja samalla heittämään väliin easter eggejä originaalin teokseen.


Lisäksi pienissä rooleissa vilahtivat ohjaaja/käsikirjoittaja  Macon Blair sekä Stan Lee-henkisessä "cameo roolissa" Troma-lafkan pääjehu, elikkä Kaufmann itse.


Vaikka Toxic Avenger vuosimallia 2023 ei onnistu tavoittamaan originaalin räävitöntä ja poliittisesti epäkorrektia tunnelmaa ja ilmapiiriä, tarjoa se silti muutamat naurut ja parit näyttävät käsintehdyt  goreilu ja lätistelytefektit ja ehkä about 20v vuoden kuluttua tämäkin nousee varmasti kulttiklassikoksi monen muun ilmestyessään flopanneen/unohduksiin jääneen teoksen viereen.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

keskiviikko 17. syyskuuta 2025

Katkera paluu[1978]

 Alkuperäinen nimi: Coming Home

Ohjaaja: Hal Ashby

Käsikirjoitus: Waldo Salt, Robert C. Jones, Nancy Dowd

Pääosissa: Jon Voight, Jane Fonda, Bruce Dern, Robert Carradine, Robert Ginty, Penelope Milford, Charles Cyphers, David Clennon, Jonathan Banks, Marc McClure


Nyt arvostelussa samana vuonna Kauriinmetsästäjän kanssa ilmestynyt draama Vietnam-veteraanien hankalasta sopeutumisesta siviiliin ja vaikka tämä ilmestyi 11kk ennen Kauriinmetsästäjää, on tämä ikävästi jäänyt sen varjoon.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Vuonna 1968 merijalkaväen kapteeni  Bob Hyde saa kommenuksen Vietnamiin ja sillä välin vaimo Sally päätyy työskentelemään veteraanisairaalassa, jossa hän tapaa toisen merijalkaväen sotilaan, kävelykykynsä menettäneen Luke Martinin( Ron Kovicin alter ego) ja heidän välilleen syttyy romanssi ja kun Bob kotiutuu kommenukselta, niin siitä ei hyvä heilu.


Kuten alussa totesin, niin tämä on jäänyt lievästi Kauriinmetsästäjän varjoon ja tämä ei myöskään ollut eka veteraanien  sopeutumisongelmista siviiliin kertova leffa, vaan sen titteli puolestaan menee  William Wylerin klassikolle Parhaat vuodet(1946) ja myös 2v aiemmin Pieni talo Preerialla  2.kauden 21.jakso"Soldier's return" sivuaa myöskin aihetta. 

1978, ilmestyi 2 muutakin Vietnam-leffaa,  12 päivää ennen tätä sai ensi-iltansa  Ilmestyskirjan soturit(The Boys in  Company C) ja  14.6 sai ensi-iltansa konfliktin alkutaipaleelle sijoittuva Viimeinen viesti[Go Tell the Spartans), joten yllättävän nopeasti allettiin purkamaan konflktin aiheuttamia traumoja, sillä  konfliktin päättymisestä oli vasta kulunut 3v ja PTSD sai odottaa vielä 2v virallista luokittelua mt-häiriöiden kirjoon.


Joka tapauksessa Voight, Fonda ja Dern tekivät hyvät roolisuoritukset.


Katkera paluu on lievästi aliarvostettu pioneeriteos Vietnam-aiheisten leffojen genressä ja onnistuu yltämään lähes Kauriinmetsästäjän tasolle, vaikkei onnistuu saavuttamaan sen intensiivistä ja  traagista tunnelmaa.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

maanantai 15. syyskuuta 2025

The Long Walk(2025]

Ohjaaja: Francis Lawrence

Käsikirjoitus: JT Mollner( Stephen Kingin novellin Pitkä marssi pohjalta)

Pääosissa: Cooper Hoffman, Mark Hamill, Judy Greer, David Jonsson


Nyt arvostelussa syksyn 1.Stephen King-filmatisointi.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Dystopisessa jenkeissä 15  nuorta miesoletettua ottavat osaa armeijan järjestämään kilpailuun, joka tunnetaan pitkänä marssina, sillä kilpailijat marssivat usean osavaltion halki ja säännöt ovat selvät: 3 varoitusta, niin putoaa pelistä pois lopullisesti ja viimeinen  kilpailija perillä voittaa.


Kuten alussa totesin, niin tässä kuussa ilmestyy 2 muutakin Stephen King-filmatisointi, The Life of Chuck jossa myöskin nähdään Hamill keskeissä roolissa. Ja Marraskuussa puolestaan tulee ensi-iltaan uusi ja kirjauskollisempi filmatisointi Running Manistä, jota odotan innolla, vaikka toki Arnoldin tähdittämä originaali onkin klassikko.


Vaikka tämä ei nyt niin "brutaali" kuin mitä oli ennakkoon hypetetty, mutta silti keskivertoa parempi King-filmatisointi.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

sunnuntai 14. syyskuuta 2025

FX-Murha tilauksesta(1986)

 Ohjaaja: Robert Mandel

Käsikirjoitus: Robert T. Megginson & Gregory Fleeman

Pääosissa: Bryan Brown, Brian Dennehy, Diane Venora, Cliff DeYoung, Jerry Orbach, Joe Grifasi, Trey Wilson, Tom Noonan, Mason Adams, Angela Bassett


Nyt arvostelussa  vähemmän tunnettu ja lievästi aliarvostettu kasariäksön.


Juoni lyhesti ja ytimekkäästi:


Elokuviin erikoistehosteita tekevä Roland "Rollie"Tyler saa keikan oikeusministeriöltä, jonka pääpointti on lavastaa  mafiasta vasikoiva ilmiantajan murha.


Niin sitten tapahtuu, mutta ilmiantaja delaa aikuisten oikeesti ja Roland huomaa tulleensa linssiin viilatuksi.

Roland saa peräänsä mafian ja korruptoituneet oikeusministeriön tyypit, mutta onneksi sattumalta saman jutun jäljille myös päätyy komissario Leo McCarthy.


Kuten alussa totesin, että kun on puhe kasariäksönistä, niin tämä jää usein mainitsematta, mikä on harmi, sillä tarina on mainstreamistä poikkeava eikä sankari ole genren oppikirjan mukaan stereoideilla täyteen pumpattu korsto, joka niittaa tarinan aikana yli 100 pahista, heittää nokkelia one-linereitä ja selviää pahimmastakin löylytyksestä pelkällä laastarilla otsassa vaan ihan perusjamppa, joka selviää tiukimmista tilanteista älyllä ja ydinosaamisensa turvin, elikkä tässä tapauksessa  puuhastelulla erikoistehosteiden parissa.


Brown veti mainion pääroolin ja myös Dennehy komppasi hyvin taustalla sidekick-roolissa.


Tarkkasilmäisimmät katsojat saattavat bongata Rolandin verstaan seinältä elokuvien Zombi 2(1979) ja ...kun valot sammuvat(Fade to Black, 1980) julisteet sekä Angela Bassettin debyyttiroolissaan tv-reportterina

Jatko-osalla [1991] ja tv-sarjalla[1996-98] siunattu FX on eri viihdyttävä, vauhdikas ja jännä kasariäksön, joka pitäisi noteerata enemmän, kun on puhe kasariäksönistä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️



lauantai 6. syyskuuta 2025

Mies ja alaston ase (2025)

 Alkuperäinen nimi: The Naked Gun

Ohjaaja: Akiva Schaffer

Käsikirjoitus: Akiva Schaffer, Dan Gregor, Doug Mand

Pääosissa: Liam Neeson, Pamela Anderson, Paul Walter Hauser, Danny Huston, Kevin Durand, CCH Pounder


Nyt arvostelussa kuukauden ja 6 päivää myöhässä kehuttu, parjattu ja kohuttu Mies ja alaston ase-  saagan 4.osa


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi: 


Frank Drebin Jr on seurannut isänsä jalanjälkiä poliisin uralle ja eteen sattuva perus pankkiryöstö ja siihen liittymätön auto-onnettomuus, joka paljastuu myöhemmin murhaksi, johtavat Drebin Jr:n hämärän teknologiapohatta Richard Canen jäljille.


Ja kuten isänsä, Drebin Jr pokaa blondin, heittää nokkelia vitsejä,  selostaa eläämänsä voice overina ja aiheuttaa tietämättään/vanhingossa onnettomuuksia itselleen ja ympäristölleen.


Suunnitelmat 4. Mies ja alaston ase leffasta lähti käyntiin 12v sitten, jolloin Ed Helms oli kiinnitettynä pääosaan, mutta eipä siitä onneksi tullut mitään, sillä Helms oli jo silloin ja on nykyäänkiin liian nuori Drebin Jr:n osaan, kuten  myös Neeson, koska Drebin Jr teki jo ensiesiintymisensä 3.osassa, joka julkaistiin 31v, mutta saattaa olla, että poliisin kuormittava ja raskas työ saattaa tehdä vanhan näköiseksi.


Vaikka Neesonin kiinnitystä pääosaan parjattiin jo ennen ensi-iltaa somessa, niin monelta on saattanut unohtua se, että Nielsen aloitti vakavissa rooleissa ennen komediauraaja Neeson puolestaan on ennen tätä esiintynyt muutamassa komediaroolissa ja onnistui eri hyvin täyttämään Nielsenin kengät.


Ja myös alkuperäiselle  lähdemateriaallille ollaan oltu uskollisia visuaalisten vitsien ja sanaleikkien osalta, mutta siitä huolimatta allekirjoittanut oli ainoa, jokka nauroi koko leffan aikana.


Cameo-rooleissa piipahtivat Wierd Al Yankovik, Priscilla  Presley, Dave Bsutista ja legendaarisen nyrkkeilykuuluttaja Michael Bufferin velipuoli Bruce.


4. Mies ja alaston ase on tämän vuoden hauskin komedia ja hieno hatunnosto alkuperäiselle trilogialle.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️



sunnuntai 31. elokuuta 2025

Cobra-Vaarallinen mies(1980)

 Alkuperäinen nimi: Il giorno del Cobra

Tunnetaan myös nimellä: Day of the Cobra

Ohjaaja: Enzo G. Castellari

Käsikirjoitus:  Fabio & Tito Carpi(Aldo Ladon tarinan pohjalta)

Pääosissa: Franco Nero, Sybil Danning, William Berger


Castellari, Nero ja Berger taas vauhdissa, tällä kertaa Poliziotteschin, elikkä selkokielellä Eurocrime-genren parissa, jonka alkuperäinen käsikirjoitus sijoittui 2.maailmansodan jälkeiseen  Triesteen, mutta Caprien käsissä tarina päivetettiin nykyaikaan ja tapahtumalokaatiot vaihtuivat San Franciscoon ja Genovaan.


Tarina polkaistaan käyntiin, kun huumekyttä Smith saa kävelykeppiin piilotetusta puukosta ja häneltä viedeään avain.


Sitten siirrytään San Franciscoon, jossa ex-huumekyttä/vanki ja nykyinen privaattinuuskija Larry "Cobra"Stanzani saa keikan ex-pomo Goldsmithiltä, elikkä mennä Genovaan ja hoidella mystinen Kadinsky, joka järjesti vuosia sitten Larryn vankilaan.


Sitten  seuraa perinteistä Film Noir-meininkiä ja Italian B-luokan perinteitä kunnioittaen niin mies kuin naisoletetut saavat turpaan sankarilta  ja tässäkin tuodaan vahvasti esille Italian nihkeä asenne sateenkaariväkeä kohtaan, kun vähemmistön edustajat eivät tässäkään välty kaltoinkohtelulta ja Kadinskyn mainitaan olevan pahinta laatua oleva sateenkaariväen edustaja, elikkä "hyvin väkivaltainen".


Onneksi rystysvoileivän ilosanoman julistamisen ja vähemmistöjen sortamisen ohella mukana on myös tunnelmaa keventämässä  vailla mitään tekemistä päätarinan kanssa oleva ja pääleliimatun oloinen isä-poika-sivutarina, sillä Larryllä on Genovassa asuva poika ( Neron tosielämän poika Carlo) ja näitä tarpettomaan yli-imeliä hetkiä tehostaa jatkuvasti hidastettuna kuvatut Rocky 3-henkiset  juoksumontaasit ja Paolo Vasillen yli-imelä soundtrack, joka sopisi kyllä paremmin kolmen X:n  leffaan kuin yli-imelien isä-poika hetkien soundtrackiksi.



Ei ihan Keoman(1976) veroinen mestariteos, mutta hyvä ja viihdyttävä Castellari-leffa kuitenkin ja nytpä sitten selvisi, että mistä Stallone on mahdollisesti saanut idean Rocky 3:sen hidastettuihin juoksumontaaseihin.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 30. elokuuta 2025

Renfield(2023)

 Ohjaaja: Chris McKay

Käsikirjoitus: Ryan  Ridley( Robert Kirkmanin tarinan pohjalta)

Pääosissa: Nicholas Hoult, Nicolas Cage, Awkafina, Ben Schwartz, Shohreh Aghadashloo, Adrian Martinez, Brandon Scott Jones,  Camille Chen William Ragsdale


Nyt arvostelussa hieman erilainen Dracula-leffa, joka ilmeisesti takasi Houltille Jonathan Harkerin /Thomas Hutterin roolin Eggersin Nosferatussa viime vuonna.


Tällä kertaa Hoult esittää Renfieldiä, joka on päässyt eroon isännästään ja on päätynyt New Orleansiin läheisriippuvaisten tukiryhmään.


Sattumusten sarja johtaa Renfieldin vastakkain Lobo-nimisen rikollisperheen kanssa ja mukaan liittyvät myös virkaintoinen liikennepoliisi ja tietenkin kreivi itse.


Kuten alussa totesin, kyseessä on vaihteeksi erilainen leffa kreivistä, sillä kreivi on tällä kertaa 2.päähenkilö ja Cage vetääkin paikoittain hillitöntä settiä roolissaan, vaikka toistaakin Vampyyrin suudelma(1989) roolinsa uusiksi.


Myös Hoult vetää pääroolin erinomaisesti ja yllätyin, miten  yllättävän gorepitoinen tämä on Dracula-leffaksi ja etenkin loppupuolella, jossa leffa tekee Hämärästä aamunkoittoon(1996) tyylisen genrenvaihdon päinvastoin, elikkä  vampyyritarinasta siirrytään toimintaanja siinä vaiheessa gorehanat pistettiin kunnolla auki ja en muista milloin olisin naurannut yhtä paljon lätistelylle ja old school-lätistelyn ystävien iloksi efktit on tehty perinteitä kunnioittaen käsin.


Lisäksi kasarikauhu  ystäviä hemmotellaan, kun alun prologissa vilahtaa Fright Night-stara William Ragsdale vampyyrintappajan roolissa tietenkin.


Renfield on hauskin ja gorepitoisin Dracula-leffa.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️



torstai 28. elokuuta 2025

Eddington(2025)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Ari Aster

Pääosissa: Joaquin Phoenix, Pedro Pascal, Emma Stone, Austin Butler, Deidre O' Connell, Michael Ward, Luke Grimes, Clifton Collins  Jr


Nyt arvostelussa Ari Asterin  4.kokoillan leffa.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


 Lähimenneisyyteen(2020) sijoittuva tarina  kertoo fiktiivisestä Eddingtonin kaupungista, jossa koronan  ja BLM-mielenosoitusten lisäksi tunteita kuumentaa seriffi Joen ja pormestari Tedin väliset kiistat maskin käyttämisestä ja henkilökohtaisista asioista ja kiista huipentuu, kun Joe pyrkii pormestariksi tulevissa vaaleissa ihan vaan ärsyttäkseen Tediä, mutta onnistuukin suututtamaan salaliittoteorikojen aseellisen siiven.


Vaikka leffa tarina onkin jo vanhentunut, onnistui se silti viihdyttämään ja samalla olemaan nokkela  satiiri USA:n yhteiskunnasta.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

maanantai 25. elokuuta 2025

Superman(2025)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: James Gunn

Pääosissa: David Corenswet, Rachel Brosnahan, Nicholas Hoult, Nathan Fillion,  Edi Gathegi, Isabela Merced, Anthony Carrigan, Wendell Pierce,  Skyler Gisondo, Sara Sampaio, Pruitt Taylor Vince, Neva Howell, Terence Rosemore, Zlatko Buric, Maria Gabriela de Faria, Frank Grillo, Sean Gunn, Bradley Cooper, Angela Sarafyan, Alan Tudyk, Michael Rooker, Pom Klementieff, Grace Chan, Milly Alcock, John Cena, Will Reeve


Nyt arvostelussa 10 tai 14 (jos 2.osan Donner cut, JL:n Snyder Cut ja Cavill-Teriksen cameot Shazamissa  ja Black Adamissa lasketaan mukaan) kokoillan elokuvan kuuluisasta kalsarien päällepukijasta, jonka Oranssi muurari tuomitsi liian wokeksi.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Teräsmies on jo asunnut jo maapallolla jo 3 vuotta ja kerännyt itselleen mainetta ja kunniaa, mutta myöskin kiistanalaisen maineen itselleen, sillä Metropolisin kaupunki kärsii aija miljoonavanhingot Teräsmiehen ja vihollisten ottaessa yhteen ja sen lisäksi Teräsmies on toiminnut uuden  kotimaansa ulkopoliitikan mukaisesti maailmanpoliisina ja on puolustanut  fiktiivistä  Itä-Euroopan valtiota toisen fiktiivisen Itä-Euroopaan valtion höykkäykseltä.


Teräsmiehen maine kokee uuden kovan kolauksen, kun  metaihmisten muodostama tiimi Justice Gang, johon kuuluvat Vihreä lyhty, Hawkgirl ja Mr. Terrific vievät Teräsmiehen duunin ja sen lisäksi Lex Luthor on saanut käsiinsä editoimattoman viedoidun viestin Jor-Eliltä ja Laralta, jonka mukaan he lähettivät poikansa maahan orjuuttamaan ihmiset ja pistämään pystyyn salaisen haaremin.


Teräsmies pidätetään, joten Lois Lane, Jimmy Olsen, Justice Gang ja eräs sisäpiirin lähde Luthorin porukasta  päättävät pelastaa Teräsmiehen.


No eipä tämä niin Woke ollut ja alusta asti, elikkä vuodesta 1938 on ollut tiedossa Teräsmiehen status maahanmuttajana, joten  Oranssi muurari jälkijunassa höpinöidensä kanssa tällä kertaa.


Allekirjoittanut  piti erityisesti siitä, että 12 vuoden tauon jälkeen Teräsmies on vetäissyt kalsarit trikoiden päälle ja  mainittakoon tähän väliin, että inspiraationa leffalle on toiminut Grant Morrisonin ja Frank Quitelyn 12 -osainen Teräsmies-tarina All Star Superman, jonka suosittelen lukemaan.


Lisäksi valkokangas debyyttinsä tekevä Krypto-koira oli hauska ja krediittiä Gunnille siitä, että käytti leffassa pitikin poikin John Williamsin säveltämää vanhojen Teräsmies-leffojen tunnaria.


Teräsmies on eri vauhdikas, värikäs ja viihdyttävä filmatisointi  kuuluisasta kalasrien päällepukijasta  ja paras filmatisointi sitten hahmosta Reeven  tähdittämien Teräsmiesten(1978-87)  jälkeen.


Ja tätä arvostelua kirjoittaessa Gunn on aloittanut jatko-osan kirjoittamisen, joten sitä sitten odotelleesa voi lukea edellämainitun All Star Superman-sarjakuvan, jonka allekirjoittanut on viimeksi lukenut 10 vuotta sitten.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

maanantai 18. elokuuta 2025

Ankea aamu(1986)

 Alkuperäinen nimi: The Morning After

Ohjaaja: Sidney Lumet

Käsikirjoitus: James Hicks

Pääosissa:  Jane Fonda, Jeff Bridges, Raul Julia, Bruce Vilanch, Richard Foronjy,  Kathleen Wilhoite, Kathy Bates


Nyt arvostelussa toinen 1986 ilmestynyt Bridgesin tähdittämä Neo Noir.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Kiitospäivä alkaa vähemmän kiitollisemmin ex-näyttelijä Alexndralla, kun krapulan lisäksi sängystä löytyy ruumis.


Koska ex-aviomies Joaquin neuvoo antautumalla poliisille,  Alexndra ottaa hatkat ja tapaa ex-poliisi  Turner Kendall, joka auttaa Alexnndraa puhdistamaan maineensa ja etsimään oikean murhaajan.


Vaikka puikoissa hääri  useamman mestariteoksen ohjannut Lumet, niin siitä huolimatta Ankea aamu tuntuu jotenkin hutiloiden tehdyltä ja enemmän tv-sarjan jaksolta kuin kokoillan elokuvalta ja jännitystä olisi voitu lisätä enemmän sijoittamalla tämä Lumetin edellisten elokuvien tyyliin New Yorkiin, sillä iloinen ja aurinkoinen L.A on ehkä vähän liian kepä ja ilmaston puolesta outo   locaatio Kiitospäivään sijoittuvaan murhamysteeriin.


Roolisuoritukset sentään olivat mainiot ja käsikirjoitus myös, mutta ohjauksessa olisi ollut parantamisen varaa.


Ankea aamu ei edusta Lumetin CV:n parhaimistoa, mutta on muuten viihdyttävä ja oivallusesti kirjoitettu murhamysteeri.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

sunnuntai 17. elokuuta 2025

8 miljoonaa tapaa kuolla(1986)

 Alkuperäinen nimi: 8 Million Ways to Die

Ohjaaja: Hal Ashby

Käsikirjoitus:  Oliver Stone,  Robert Towne, R. Lance Hill( Lawrence Blockin kirjasta)

Pääosissa: Jeff Bridges, Rosanna Arquette, Andy Garcia,  Alexndra Paul, Tommy Lister, James Avery


Nyt arvostelussa toinen Oliver Stonen käsikirjoittama  kasarin Neo Noir,joka alunperin olisi ollut Walter Hillin ohjaama ja Nick Nolten tähdittämä.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Poliisi Matthew Scruder saa kenkää ja päätyy pullon pohjalle, kun ampuu kollegaa pesismailla hakkaavan huumehörhön.


AA-kerhossa Scruder tapaa Sunnyn, "rakkauden ammattilaisen"  joka pyytää apua, koska  passiivis-argeresiivinen huimausaineiden jälleenmyyjä  Angel uhkaa Sunnyn kollegan ja ystävän Sarah'n terveyttä ja hyvinvointia.


Sitten Scruder joutuu todistamaan, kun Sunny siepataan ja löytyy myöhemmin ruumiina ojasta ja Scruder joutuu taas mukaan  alamaailmaan  syövereihin.


Bridges vetää mainion roolisuorituksen, kuten myös Garcia ja koska käsikirjoitusta oli työstämässä 3 kirjoittajaa, joista Stone ei ollut tyytyväinen lopputulokseen ja vaati nimensä poistoa ja Ashby puolestaan antoi näyttelijöille vapaat kädet improvisointiin, joka näkyy hyvin varastohalliin sijoittuvassa kohtauksessa, jossa F-sana raikaa koko rahan edestä.


Lisäksi Scruder palaisi kehiin  28 vuotta myöhemmin Neesonin tulkitsemana leffassa Tanssi haudoilla(A Walk  Among the Tombstones)


Tämä olisi voinnut olla mestariteos Hillin ja Nolten tekemänä, mutta on tämäkin kelpo ja viihdyttävä kasarin Neo Noir sekavasta käsikirjoituksesta huolimatta.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 16. elokuuta 2025

Lohikäärmeen vuosi(1985)

 Alkuperäinen nimi: Year of the Dragon

Ohjaaja: Michael Cimimo

Käsikirjoitus: Oliver Stone( Robert Daleyn kirjan pohjalta)

Pääosissa: Mickey Rourke, John Lone, Ariane Koizumi, Raymond J. Barry, Caroline Kava, Henry Wong, Denis Dun, Tony Lip


 Nyt arvostelussa lievästi aliarvostettu kasarin Neo Noir, jonka ensi-illasta on tänään kulunut tasan 40 vuotta.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


New Yorkin Chinatownissa kuohuu, kun nuori gangsta Joey Tai kaappaa vallan Triadin johtajana ja onnistuu suututtamaan tempauksellaan Italian mafian ja  hepon jakelusta vastaavat Thai-gangstat.


Siiron Chinatowniin saanut ylikomissario/ Vietnam-veteraani Stanley White ottaa missiokseen pistä Joey telkien taakse ja kitkeä korruptio  piiristä, johon sai siirron.


Rourke vetää yhden kasarikautensa parhaimman roolin Taistelukalan(1983) Angel Heartin(1987] ja Johnny Handsomen(1989) ohella ja John Lone myös Joeyn roolissa.


Ilmestyessään vuoden huonommainan elokuvan tittelin ja  rasismisyytöksiä poikinut Lohikäärmeen vuosi on  nykyään arvostettu kulttiklassikko ja samalla  Desert Eagle-käsitykin debyytti valkokankaalla.


Lohikäärmeen vuosi ei vedä  vertoja vuoden 1985 toiselle rikosklassikolle Elää ja kuolla L.A:ssa tai myöhemmille jenkkikytät vs aasialsiset gangstat-elokuville Black raib(1989) ja Showdown in Little Tokyo(1991) mutta on muuten erinomainen, jännä ja viihdyttävä kasarin Neo Noir.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️


tiistai 12. elokuuta 2025

Weapons(2025)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Zach Cregger

Pääosissa: Josh Brolin, Julia Garner, Alden Ehrenreich, Austin Abrams, Amy Madigan,Cary Chrisyopher, Benedict Wong, Sara Paxton, Justin Long,  Toby Huss, June Diane Raphael


Nyt arvostelussa hyvin vahvoja Stephen King-viboja sisältävä uunituore ja kehuja saanut kauhuilu.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Eräässä pikkukaupungissa tapahtuu outoja, kun eräänä yönä klo 2:17 paikallisen ala-asteen tietyn luokan oppilaat yhtä lukuun ottamatta ottavat hatkat.


Vanhemmat syyttävät luokan opettajaa, mutta joukkokatoamisen taustalla on jotain paljon creepympää ja yliluonnollisempa.

 Elmore Leonardin lanseeraaman ja Tarantinon valtavirtaistaman edestakaisin pomppivan tarinankerronan myötä kerrotaan, että kuka tai mikä on taustalla lasten joukkokatoamiselle.


Ohjaaja/kirjoittaja/tuottaja Cregger on selvästi saanut inspiraatiota Stephen Kingin tuotannosta, sillä  pikkukapunki  tapahtumalocaationa yliluonnollisille tapahtumille tuo vahvasti mieleen usean Kingin tarinan, joten olisi erittäin mielenkiintoista nähdä Creggerin sovitus jostain Kingin tarinasta.


Weapons on ylllättävän hyvin onnistunut ja paikoittain eri jännä nykykauhuilu.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

sunnuntai 10. elokuuta 2025

The Fantastic Four: First Steps(2025)

 Ohjaaja: Matt Shakman

Käsikirjoitus: Josh Friednan, Eric Pearson, Jeff Kaplan, Ian Springer, Kat Wood

Pääosissa: Pedro Pascal, Vanessa Kirby,  Ebon-Moss Bachrach, Joseph Quinn, Julia Garner,Ralph Inerson, Paul Walter Hauser, Natasha Lyonne, Sarah Niles, Mark Gatiss


Nyt arvostelussa 5.filmatisointi Ihmenelosista ja MCU:n 37.elokuva.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Retrofuturistisessa 828-universumissa neloset ovat sankaroineet jo 4 vuotta ja sitten hoodeille ilmestyy Hopeasurffari, joka ilmoittaa Galactuksen valinneen maapallon seuraavaksi ateriakseen, joten neloset lähtevät avaruuteen neuvottelemaan Galactucsen kanssa ja Galactus  suostuu jättämään maapallon välistä, kunhan Sue Stromin/Näkymättömän naisoletetun tuleva  poika Franklin jatkaa hänen seuraajanaan planeettansyöntiskenessä. 


Neloset eivät suostu tähän, joten Galactus on hyvin, hyvin vihainen.


Lähteestä riippumatta, kesti 31 tai 20v saada  lähdemateriaalille  uskollinen filmatisointi nelosista ja erityisesti pidin paljon 60-luvun retrofuturisesta ilmeestä ja Möykyn desingista ja myöskin sarjakuvauskollinen Galactus jäi tästä myös mieleen.


Kuten aiemmin totesin, niin yllättävän kauan saatiin odottaa kunnollista filmatisointia nelosista ja kyllä tämä voittaa 100-0  2005 filmatisoinnin ja ensi vuonna pääsemme seuraamaan nelosten seikkailuja elokuvassa Avengers: Doomsday.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️



lauantai 9. elokuuta 2025

Ihmeelisen asteen yhteys(1978)

 Alkuperäinen nimi: The Cat from Outer Space

Ohjaaja: Norman Tokar

Käsikirjoitus: Ted Key

Pääosissa: Ken Berry, Sandy Duncan,  McLean Stevenson, Harry Morgan, Roddy McDowall, William Prince, Ronnie Schell


Nyt arvostelussa harvinaisempi ennen Touchstonen perustamista tehty Disneyn live action-ķomedia, joka tuli nähtyä eilen Eerikinkadulla 16MM-filmiltä.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Kissan näköinen avaruusolio Zunar J-5/9 -Doric 4-7 tai ystävien kesken nimelllä Jake tekee pakkolaskun maahan ja tarvitsee kultaa päästäkseen kotiin.


Jake päätyy hallituksen salaisessa projektissa työskentelevän tutkijan Frank Wilsonin luokse ja pian kissan jäljillä ovat armeija, joka haluaa höydyntää kaulapantaa sotilaalisesti ja Bond-henkinen suurroisto Mr.Olympus, joka puolestaan suunnittelee maailmanvalloitusta samaisella kaulapannalla.


Lystikästä old school-hupailua, jota voi myös turvallisin mielin katsoa Cancel/Woke-vouhattajakin.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

tiistai 5. elokuuta 2025

Metropolis(1927)

 

Ohjaaka: Fritz Lang

Käsikirjoitus: Friztz Lang & Thea von Harbour

Pääosissa:Alfred Abel, Birgitte Helm, Gustav Frohlich, Rudolf Klein -Rogge


Nyt arvostelussa scifi-hifistely-genren pioneeriteoksia.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Oletetussa vuodessa 2026  Art Deco-kaupunki Metropolis  on jakautunut 2 hierarkiaan, joista toiset asuvat kaupungissa ja toiset sen alapuolella, kunnes työläiset saavat tarpeekseen ja nousevat kapinaan.

Ja kuten saatatte arvata, katsoin tämän(kin) täysin mykkänä, koska mykkäelokuvien restauroiduissa versioissa on mukaan uusi soundtrack, joka usein on geneeristä pianon pimputtelua, joten pistin taustalle soimaan aiheeseen sopivampaa musiikia, elikkä Tangrine Dreamiä, Vangelisin Blade Runner-soundtrackin ja Jarrea, jotka  loivat  katsomiskokemuksesta abstraktin.


98v vanhaksi leffaksi Metropolis on lavasteiden osalta edelleen visuaslisesti hieno teos ja jokaisen scifi-hifistelijän pitäisi katsoa tämä edes kerran.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

sunnuntai 3. elokuuta 2025

Sylkevä Magnum(1976)

 Alkuperäinen nimi: Una magnum Special per Tony Saitta

Tunnetaan myös nimellä: Blazing Magnum, Strange Shadows in an Empty Room

Ohjaaja: Alberto De Martino

Käsikirjoitus: Vincenzo Mannio & Gianfranco Clerici

Pääosissa: Stuart Whitman, John Saxon, Martin Landau, Tisa Farrow, Gayle Hunnicutt, Carole  Laure, Jean LeClerc


Nyt arvostelussa erikoisempi italialaispanamakandalaisamerikkalais yhteisproductio, jonka pääjehut olivat saapasmaasta, rahoitus saatiin ilmeisesti Noriegalta, kuvaukset filmattiin Ottawassa ja Torontossa ja pääosat värvättiin jenkeistä ja saapasmaan B-luokan elokuvateollisuudeen pitkiä perinteitä kunnioittaen, tittelin perusteella yritettiin rahastaa 5v aiemmin startanneen Harri the Epäpuhdas-franchisen menestyksellä ja ironisesti Sylkevä Magnum sai ensi-iltansa 10kk ennen Murskaajaa.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


 Harry Callahanin  Kanadan vastine, Tony Saitta,  selvittää siskonsa Louisen hämärää kuolemaa ja pääepäilyksi joutuu lääkäri George Tracer, joka seukkasi Louisen kanssa ja on Tonyn mielestä ykkösepäilty, koska yritti salata suhteen vaimolta ja lääkärinä Tracer olisi päässyt käsiksi mömmöihin, joilla Louise myrkytettiin.


Pian tapahtuu lisää murhia ja Tony saa selville, että juttuun liittyy monta muutakin henkilöä, mystinen kaulakouru ja Tonylle myös valkenee, ettei sisko ollutkaan  niin  herttainen, kuin miltä päältäpäin vaikutti ja syyllinen on joku muu kuin lääkäri.


Siinä välissä nähdään monta poliittisesti epäkorrektia hetkeä, jotka saisivat Harry Callahanin pöksyt tutisemaan, kun etsiessään johtolankoja, Tony  käyttää paikallisesta setätätien yhteisöstä termiä "Homofilmimarkkinat" kohtaa  3 karatea harrastavaa setätätiä, joita Tony paiskoo  ikkunoista pihalle ja kovistelee kihartimella, vesikiduttaa erästä pikkurikollista juna-aseman vessan lavuaarissa ja pisteenä I:n ajaa takaa pikkurikollista, joka tunnetaan lempinimellä "Hurri" ja eeppisen takaa-ajon jälkeen Tony  44. Magnumilla uhtaen ja siskonsa valokuvaa näytten kysyy roistolta "Oletko nähnyt tätä tyttöä?" ja jatkaa matkaa, kuin mitään usean auton romuttanutta takaa-ajoa ei olisi tapahtunutkaan.


Eeppisen takaa-ajon ohella tästä jäi mielern myös  Armando Trovajolin pehmopornahtava soundtrack, joka loi kuviin tunnelmaa.


Sylkevä Magnum on eri viihdyttävä ja vauhdikas Eurocrime-leffa, jossa myös mukana Giallo-viboja.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

maanantai 28. heinäkuuta 2025

Oddity-Sokea kauhu(2024)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Damian McCarthy

Pääosissa: Carolyn Bracker,  Caroline  Menton, Gwilym Lee, Tadhg Murphy, Steve Wall. Jonathan French


Nyt arvostelussa tuoreempi ja vaihteeksi kokonaan Irlannissa filmattu kauhuelokuva ja allekirjoittaneelle tuli ihan puskista, että Irlannissa ylipäätään on olemassa omaa elokuvateollisuutta.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Laatamolla työskentelevä tohtori Ted Timmis jää yövuoroon ja samaan aikaan vaimonsa Dani on purkamassa kuormaa taloon, johon he ovat hiljattain muuttaneet.


Sitten ovelle ilmestyy Olin Boole, Ex-potilas Tedin sairaalasta ja Olin väittää, että joku on livahtanut taloon sillä välin, kun Dani on purkanut kuormaa taloon.


Mutta Olin osuikin oikeaan, sillä samana yönä mystinen mustiin pukeutunut naamioitu hiippari murhaa Danin vasaralla.


Vuotta myöhemmin Ted on tavannut uuden hoidon,  lääkefirman edustajan Yanan ja he asuvat samassa talossa ja sinne päätyy myös asumaan Danin sokea kaksoissisko Darcy, joka tuo mukanaan creepyn puisen Golem-patsaan.


Darcyn ja Golemin asetuttua taloksi, alkaa tapahtumaan kummia ja pian selviää totuus vuoden takaisista tapahtumista talossa.


Ja tarkkasilmäisenä katsojana huomasin, että Darcyn pyörittämässä antiikkikaupan virtriinissä näkyy symbaaliapinalelu, joten kyse on hauskasta sattumasta, sillä tämä ilmestyi ennen The Monkey-leffa, jossa toisin symbaalit vaihdettiin rumpuun, koska Disneyn riistokapitalistit tekivät siitä oman tavaramerkkinsä.


Joka tapauksessa Oddity on eri hyvä ja paikoittain eri kuumottava kauhuelokuva, jonka jälkeen ei tee mieli asua omakotitalossa tai telttailla sisätiloissa.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️



perjantai 25. heinäkuuta 2025

Perfect Blue(1997)

 Ohjaaja: Satoshi Kon

Käsikirjoitus:  Sadayuki Murai( Yoshikazu Takeuchin novellin pohjalta)

Pääosissa: Junko Iwao, Rica Matsumoto, Shiho Niiyama


Nyt arvostelussa legendaarinen ysärin anime, joka sai tänään virallisen ensi-iltansa meillä  ja joka toimi inspiraationa Black Swanille(2010)


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Poptähti Mima päättää siirtyä muusikosta näyttelijäksi ja saa keskeisen sivuosan poliisisarjassa, joka ei mielytä manageria ja faneja ja pian Miman elämä muuttuu painajaiseki, kun netin fanisivusto tietää hänen jokaisen liikkeen ja tekemisen, kuvauspaikoilla väijyy outo hiippari, joku murhaa sarjan tuontantoon liittyviä ihmisiä ja Miman kaksoisolento seuraa joka paikkaan, elikkä  onko Mima menettämässä otteensa todellisuuteen vai onko kyse jostain ihan muusta?


Napakasta 1h22min kestosta huolimatta Täydellinen Sininen ei ole leffa helpoimasta päästä monimutkaisen tarinan ja rankkojen teemojen takia, mutta muuten leffa oli visuaalisesti hieno ja allekirjoittanut havaitsi tässä myös vahvoja Giallo-viboja.


Täydellinen Sininen on yksi parhaimpia animaatioita, joita allekirjoittanut on nähnyt ja vielä 28 vuotta ilmestymisensä jälkeen ajankohtainen teemojensa osalta ja iso hatunnosto jälleen kerran  Eerikinkadulle, kun tuovat vanhoja  kulttiklassikoita nähtäväksi maamne valkokankaille.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 19. heinäkuuta 2025

Puhtaana käteen(1980)

 Alkuperäinen nimi: Melvin and Howard

Ohjaaja: Jonathan Demme 

Käsikirjoitus: Bo Goldman

Pääosissa::Paul Le Mat, Jason Robards, Mary Steenburgen, Pamela Reed, Michael J. Pollard, Jack Kehoe, Charles Napier, John Glover, Dabney Coleman, Joe Spinell, Robert Ridgely,  Gloria Grahame, Elizabeth Cheshire


Nyt arvostelussa vähemmän tunnettuun tositapahtumaan perustuva kasarin dramedia.


Tarina alkaa, kun papparainen ajelee moottoripyörällä aavikolla ja vetää lipat.

Tunteja myöhemmin paikalle osuu hinaaja Melvin, joka poimii tajuttoman papparaisen kyytiin ja matkan aikana papparainen kertoo olevansa Howard Hughes.

Sitten Hughes potkaisee tyhjää ja mystinen pukumies ilmestyy Melvinin omistamalle  bensa-asemalle ja jättää lähtiessään kirjekuoren, joka sisältää HH:n testamentin.


Melvin epäilee testamentin aitoutta, joten hän vie sen kirkkoon ja näin ollen Melvinistä tulee kuuluisa ja lopulta hän joutuu leivättömän pöydän ääreen, koska testamentin epäillään  olevan huijausta.


Oikea Melvin Dummar vilahtaa  eräässä kohtauksessa taustalla ja enpä tiennyt, että strippiklubilla voi  olla niinkin tasokasta taustamusiikkia, kuin  Henry Mancini orkesterin sovitus Michel Legrandin klassikosta The Windmills of Your Mind.


Puhtaana käteen on keskivertoa parempi ja viihdyttävämpi tositapahtumiin perustuva dramedia.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️


tiistai 15. heinäkuuta 2025

Syvyyden saalistajat(1977)

 Alkuperäinen nimi: The Deep

Ohjaaja: Peter Yates

Käsikirjoitus: Tracy Keenan Wynn( Peter Benchleyn kirjan pohjalta)

Pääosissa: Nick Nolte, Jaqueline Bisset, Robert Shaw, Louis Gossett Jr, Eli Wallach, Bob Minor, Dick Anthony Williams, Robert Tessier


Nyt arvostelussa Tappajahai-kirjailijan vähemmän tunnettu kosteanpuoleinen seikkailu.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Pariskunta David ja Gail ovat sukeltamassa Bermudalla, kunnes he löytävät uponeen 2.maailmansodan aikaisen ammuslaivan, jossa on muutakin kuin ammuksia, nimittäin huimausaineita, jotka kuuluvat haitilaiselle rosvojoukolle, jotka saavat vihiä jemman löytymisestä ja yrittävät peloletella voodoolla pariskunnan lähtemään kotiin.


David ja Gail päättävät kuitenkin jäädää maisemiin, sillä huimausaineiden lisäksi hylyssä on myös 1700-luvulla uponnut aare, joten David, Gail ja sukeltaja Romer Treece lähtevät aarejahtiin  rosvojoukon heittäessä kapuloita rattaisiin.


Ei ihan Tappajahain veroinen mestariteos, mutta silti erinomainen ja viihdyttävä teos ja Bissetin märän t-paidan ohella tästä jäi parhaiten mieleen  hienot vedenalaiset kohtauksen ja 11 Jaska Böndeä säveltäneen  John Barryn tunnelmallinen soundtrack ja samalla selvisi, että mistä 3 vuotta myöhemmin ilmestynyt Zombi Holocaust  on saanut inspiraatiota moottoriveneen perämoottorin käyttämistä aseena.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

perjantai 11. heinäkuuta 2025

Todistaja(1985)

 Alkuperäinen nimi: Witness

Tunnetaan myös nimellä: Peter Weirin Todistaja

Ohjaaja: Peter Weir

Käsikirjoitus:  William Kelley, Pamela Wallace, William W. Wallace 

Pääosissa: Harrison Ford, Kelly McGillis, Lukas Haas, Josef Sommer, Danny Glover, Angus MacInnes, Alexander Godunov, Viggo Mortensen, Timothy Carhart, Brent Jennings, Jan Rubeš, Robert Earl Jones


Nyt arvostelussa kehuttu jännäri 40 vuoden takaa, joka oli Suomessa 9. katsotuin leffa  193 310 katsojalla 74 viikon pyörimisellä  vuosina 1920-87 toimineessa Astor-teatterissa.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Amish-äiti Rachel jää leskeksi ja lähtee sukuloimaan poikansa Samuelin  kanssa Baltimoreen Philadelphian kautta.

Juna ollessa myöhässä äiti ja poika jäävät jumiin asemalle ja vessassa Samuel sattuu näkemään, kun 2 tyyppiä murhaa poliisin.


Sankarimme John Book saa jutun hoidettavakseen ja kun käy ilmi, että syylliset ovat  Johnin kollegoita ja ylikomisario on myös sekaantunut murhaan,  lähtee  John Amish-hoodeille, jossa  kaupunkilaiskyttä kokee ja oppii uutta ja lopussa sitten selvitellään välejä kierojen kollegoiden kanssa.


Hitaasti etenevä, mutta silti mainio jännäri, jonka  loppu olisi voinut olla ehkä vähän näyttävämpi.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️


lauantai 5. heinäkuuta 2025

Mieletön, mieletön maailma(1963)

 Alkuperäinen nimi: It’ a Mad Mad Mad Mad World

Ohjaaja: Stanley Kramer

Käsikirjoitus:  William & Tania Rose

Pääosissa: Spencer Tracy, Milton Berle,  Sid Caesar, Buddy Hackett,  Ethel Merman, Dick Shawn, Mickey Rooney, Phil Silvers, Terry-Thomas, Jonathan Winters, Edie Adams,  Dorothy Provine


Nyt arvostelussa yksi 60-luvun komedian merkkiteoksia, joka lienee nykysukupolvelle tutumpi parodian kautta Simponeiden 5.kauden  12.jakson loppuhuipennuksesta. Sitten asiaan:


Tapahtuu auto-onnettomuus, paikalle sattuu  sekalainen joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä, hammaslääkäri vaimonsa kanssa, muuttomies, merilevätehtailija 2.häämatkalla vaimon ja anopin kanssa ja sekä 2 kaverusta matkalla Vegasiin.


Onnettomuuden uhri paljastaa ennen kupsahtamistaan, että on kätkenyt 350 000$  ison W:n alle, joten sekalainen seurakunta lähtee etsimään rahoja, mutta mutkia matkaan tuovat rahoja 15 vuotta  jäljittänyt komisario sekä huijari, kaktuksia keräilevä brittiläinen  eversti, merilevätehtailijan lanko ja 2  taksikuskia.


Mieletön, mieletön maailmaa on taas vaihteeksi sarjassamme komedioita, joita ei enää nykypäivänä tehtäisi, ei siksi, että olisi  poliittisesti epäkorrekti,,vaan siksi että pituutta on 2h 31min, rajattu kuvakoko ja väliaika saattavat häiritä  nyky-yleisöä, joka ei jaksa keskittyä sekuntia  kauempaa  asiaan ja nyky-yleisö on tottunut komedioihin, joiden kesto on  alle 2h sekä  kakka-pissa-pieru-seksi-osaston juttuja viljelevään huumoriin.

Allekirjoittanut viihtyi tämän parissa eri hyvin ja valkokankaalta nähtynä tämä pääsisi paremmin oikeuksiinsa, sillä Ultra Panavision-formaatille filmattu leffa ei näyttänyt kovinkaan hyvältä edes 33 tumman Samsung-televisiosta katsottuna ja Matte Painting-taustat ja muutamat kohdat, joissa auot liikkuivat taustalle heijastetun kuvan edessä pistivät pahasti silmään, mutta minkäs sille voi, kun  konepeltiin kiinnitettävät kamerat tulivat käyttöön vasta seuraavalla vuosikymmenellä,


All-Star-castingin lisäksi pienimmissä rooleissa vilahti sellaisia aikakautensa kuuluisuuksia, kuten Jimmy Durante, Peter Falk, Jerry Lewis, Don Knotts,  Carl Reiner, Arnold Stang,  Buster Keaton, Mike Mazurki, Jim Backus, Norman Fell ja Larry, Curly ja Moe, elikkä The Three Stooges.


Ja vaikka tämä onkin harvoja poliittisesti korrekteja  old school-komdioita ja vaikka suuri osa  remakeista sukkaa, niin on hyvinkin mahdollista, että näemme tästä uusintaversion, sillä  vähän yli vuosi sitten E Tonight-ohjelman haastattelussa Eddie Murphy mainitsi, että tästä on tehty uusi käsikirjoitus, jossa  hän, Martin Lawrence  ja moni muu koomikko viimeisen 30 vuoden ajalta olisivat mukana, joten pidetään peukkuja pystyssä, että projekti ottaa tuulta alleen.


Tulipa remake tai ei, niin siitä huolimatta Mieletön, mieletön maailmaa on eri viihdyttävä old school-komedia, jonka voi myös Woke ja Cancel-vouhottaja katsoa ilman pelkoa  trauman saamisesta.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

maanantai 30. kesäkuuta 2025

Koston hetki(1990)

 Alkuperäinen nimi: State of Grace

Ohjaaja: Phil Joanou

Käsikirjoitus:  Dennis McIntyre 

Pääosissa: Sean Penn, Gary Oldman, Ed Harris, Robin Wright, Burgess Meredith, John Turturro, John C. Reilly 


Nyt arvostelussa yksi ysärin rikoselokuvien aliarvosteumpia helmiä.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Undercover-kyttä Terry Noonan palaa pieleen mennen keikan jälkeen kotikulmille Hell’s Kitchenin  ja tapaa kaverinsa Jackie Flanneryn, joka kuuluu veljensä  Frankien  johtamaan rikollisorganisaatiion.

Hell’s Kitchenin alamaailmassa ollaan suurten muutosten edessä, kun Frankien organisaatio aikoo  yhdistyä paikallisen mafian kanssa ja Terry on saanut uudeksi tehtäväksi soluttautua Frankien organisaatioon ja tuhota se sisältäpäin ja toimittaa jäsenet valtionhotellin.

Terry uusi missio osoittautuu haastavaksi, kun pitäisi  vasikoida paras kaveri ja tämän veli  ja mutkia matkaan tuovat myös Terryn ex-tyttöystävä  Kate, joka on Jackien ja Frankien sisko.


Elikkä eri tunnelmallista ja jännää ysärin Neo -Noiria, Ennio Morriconen säestämänä,  jossa vanha kunnon ”Likaviemäri-New York” vetelee viimeisiään, ennen kuin Giuliani astui pormestarin virkaan ja siivosi kaupungin isoista ja pienistä rikoksista.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️




lauantai 28. kesäkuuta 2025

28 vuotta myöhemmin(2025)

 Alkuperäinen nimi: 28 Years Later

Ohjaaja: Danny Boyle

Käsikirjoitus: Alex Garland

Pääosissa: Aaron Taylor-Johnson, Alfie Williams, Jodie Comer, Ralph Fiennes, Jack O’ Connell, Edvin Ryding,  Christopher Fulford , Amy Cameron, Stella Gonet,  Chi Lewis-Parry 


Danny Boylen ja Alex Gardlandin keksimt juoksuzombit juoksevat valkokankaille 18 vuotta edllisen osan jälkeen.


Juoni lyhyesti ja ytimekkästi:

28 vuotta on on kulunut, eikä juoksuzombeja ole vieläkään hävitetty sukupuuttoon, joten zombit on vangittu saarelle, jota NATO-joukot vartioivat 24/7 ja vastapäisellä saarella  asuu joukko taudilta välttyneitä.



Eräänä päivänä Jamie päättää viedä poikansa Spiken saarella miehistymisriitille, elikkä tappamaan juoksuzombeja.


Retki päättyy ikävästi, kun isä ja poika suuttuvat juoksuzombien alfauros Samsonin ja pääsevät viime hetkellä takaisin kotiin.

Spike saa selville, että isä käy vieraissa, joten Spike ottaa äitinsä Islan mukaan ja lähtee takaisin juoksuzombien saarelle etsimään tohtori Kelsonia, sillä Isla on ollut sairaana pidemmän aikaan.


Vaikka tämä franchise siirtyikin Foxilta Columbialle/Sonylle, niin siitä huolimatta tunnelmaa on jälleen kohdillaan ja paikoittain sai ihan aikuisten oikeesti jännittää isän/äidin  ja pojan selviytymistä. juoksuzombien keskellä.


Ja ensi vuonna on tulossa jatkoa ja pääosassa pitäisi olla jälleen 1.osan sankari, elikkä Oppenheimer itse, joka toimi tämän leffan tuottajana.


Joten ensi vuonna taas ollaan jännän äärellä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 21. kesäkuuta 2025

Hävitys(2018)

 Alkuperäinen nimi: Annihilation 

Ohjaaja: Alex Garland

Käsikirjoitus: Alex Garland( Jeff VanderMeerin kirjan pohjalta)

Pääosissa: Natalie Portman, Jennifer Jason Leigh, Oscar Isaac, Tessa Thompson, Benedict Wong


Nyt kun Garland ja Danny Boyle ovat palaamassa kuviin ensi viikolla ensi-iltaan tulevan  28 päivää myöhemmin -saagan 3.osannmyötä, niin sen kunniaksi arvostelussa  Garlandin  lievästi aliarvostettu ja turhaan flopannut scifi-hifistely-kauhuilu 7 vuoden takaa, joka on mainettaan parempi teos.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Määrittelemättömässä lähitulevaisuudessa John Hopkins-koulussa opettava Lena suree  oletettavasti edesmennyttä aviomiestään Kanea, joka on kadonnut olleesaan komennuksella ulkomailla.

Sitten eräänä iltana Kane ilmestyy maisemiin, mutta on hyvin vaitonainen katoamisestaan ja sitten Kane alkaa voimaan huonosti ja tarinaa jatkuu ambulanssissa.

Matka sairaalaan katkeaa, kun mustat maasturit pysäyttävät ambulanssin ja vievät avioparin hämärään tutkimuslaitokseen.


Laitosta johtava tohtori Vantress kertoo, että Floridaan on saapunut mystinen”Hohteena” kutsuttu ilmiö, jonka myötä hehtaari metsää on läpinäkyvän suojakilven ympäröimänä ja sivuvaikutuksena paikallinen eläimistö on muntantoitunut ja jostain kumman syystä aika kulkee nopeammin,  Hohteen sisällä.


Lena, Vandress ja 3 muuta nais(oletettua) lähtevät selvittämään  ”Hohteen” alkuperää ja pian käy ilmi, että Kane oli ollut suorittamassa tehtävää siellä ja palannut ainoana elonjääneenä sieltä.


Vaikka Garlandin edellinen leffa ExMachina(2014) oli old school-tyylistä pohdiskelevampaa  taidescifi-hifistelyä ja kohtalainen yleisö ja arvostelumennestys, niin jostain kumman syystä Hävitys, joka myöskin edustaa samaa genreä, ei ollut yleisö ja lippuluukkumenestys, vaikka kriitikot kehuivat sitä vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi.


Itse olen samaa mieltä ns ”ammattikiriitikoiden” kanssa, sillä Hävitys on visuaalisesti hieno leffa, joka sisältää paljon hienoja maisemia, kuvakulmia ja kunnon tunnelmaa ja erityisesti tästä jäi mieleen creepy  mutanttikarhu, joka toi vahvasti mieleen John Frankenheimerin Prophecyn(1979) Katahdin-karhu ja South Parkin ManBearPig ja  Ben Saliburyn ja Geoff Barrow’n minimalistien soundtrack loi paikoittain kuviin tunnelmaa.


Hävitys  edustaa Neon Demonin(2016) ohella 10-luvun lievästi sekavaa ja aliarvostettua genretaide-elokuvaa, joista ei ota selkoa vanha Erikkikään, mutta silmiä hivelevän visuaalisen puolen ansiosta  molemmat ovat  katsomisen arvoisia, vaikka tarinasta ei ymmärtäisi hölkäsen pöläystä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

sunnuntai 15. kesäkuuta 2025

Dangerous Animals(2025)

 Ohjaaja: Sean Byrne

Käsikirjoitus: Nick Lepard

Pääosissa: Hassie Harrison, Jai Courtney, Josh Heuston, Ella Newton, Liam Greinke, Rob Carlton


Nyt arvostelussa vaihteeksi omaperäinen ja valtavirrasta poikkeava hai-aiheinen leffa.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Australiassa riehuu mieleltään hervoton sarjamurhaaja Tucker, joka päivätöikseen järjestää  retkiä haiden kansoittamille vesille, jossa Tucker  sieppaa naiset, vangitsee nämä ruumaan, syöttää  haille, kuvaa haiden ruokailusessiot videolle ja ottaa uhreilta muistoksi hiuksia, joilla Tucker koristelee uhrien mukaan nimetyt VHS-kasetit ja tämä johtuu kaikki siitä, että Tucker joutui lapsuudessaan  hain hyökkäämäksi, mutta selvisi siitä.


Tuckerin seuraavaksi uhriksi joutuu surffari nimeltään Zephyr, joka ei aio päätyä hain ruoaksi, vaan päättää pistää vastaan ja sillä välin  maissa Zephyrin kanssa yhden yön jutun viettänyt kiinteistövälittäjä Moses tutkii katoamista itse.


Kuten sanottu, tämä siis on vaihteeksi omaperäinen ja valtavirrasta poikkeava hai-leffa, sillä  hurrikaanien ja mitä ihmeelisempien  haiden, mitä  on viime vuosina nähty tiheään tahtiin Syfy ja Asylum-tuotantojen kautta, niin tällä kertaa luvassa on ihan tavallisia haita ja niistä kiinnostunut mieleltään hervoton partaradikaali.


Jai Courtney veti mainion roolin ja paikoittain tämän parissa sai jännittää aikuisten oikeesti.


Vaaralliset eläimet on paras ja jännin hai-aiheinen leffa sitten Deep Blue Sea:n jälkeen, joten 26 vuodessa väliin on mahtunut paljon kuraa aiheeseen liittyen.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

sunnuntai 8. kesäkuuta 2025

Karate Kid: Legends(2025)

 Ohjaaja: Jonathan Entwistle

Käsikirjoitus: Ron Lieber

Pääosissa: Ben Wang, Jackie Chan, Ralph Macchio, Sadie Stanley, Joshua Jackson, Aramis Knight, Ming- Na Wen, Wyatt Oleff, Shaunette Renee Wilson, Tim Rozon, William Zabka


Nyt arvostelussa KK-franchisen 5.osa.

Juoni sama kuin aiemmin, elikkä pääjehu muuttaa äitinsä uuden duunin takia uusiin maisemmin, tapaa tytön, mustasukkaisen exän, joka harrastaa karatea,  pääjehu saa pari kertaa turpaan, pääjehu oppii tappelemaan vanhan sensein avulla, pääjehu ja mustasukkainen exä kohtaavat karateturnauksessa, pääjehu saa opista huolimatta turpaan, pääjehu voittaa. The End.

Ei näköjään riittänyt 15 vuoden takainen remake alkuperäisestä tai  NF:n Kobra Kai-sarja tuomaan tätä(kin) rakastettua kasarin klassikkoa Jonne/Veeti-sukupolven tietoisuuteen, kun piti tämäkin sitten tehdä ja jotain uutta ja omaperäistä olisi voitu tuoda tähän sen sijaan saman tarinan kertomista uudelleen uusilla hahmoilla.


Sentään jotain omaperäisyyttä tässä sentään oli, kun Jonne ja Veeti-sukupolvea ajatellen tässä kikkailtiin aika paljon Split Screen-tekniikalla ja kun kerran leffan tekijät ovat halunneet vedota Jonneihin ja Veeteihin, niin tappeluissa on ympätty kuvaan pistemäärät osumista videopelejä mukaillen, mikä meni jo liian hifistelyksi, mutta muuten tappelut oli hienosti koregrafioitu.


Lopputekstien välissä näytetty kevennys sentään oli hauska ja erityisen hienoa oli se, että allekirjoittanut pääsi näkemään tämän ”yksityisnäytöksessä”, sillä kukaan muu ei vaivaantunut paikalle, joten sekin jo kertoo jo paljon leffan sosioekonomisesta asemasta tämän kesän leffatarjonnassa.


Ja jos tälle väännetään vielä jatkoa(aika epätodennäköistä) niin seuraavaksi Karate Kid on varmasti sateenkaarilapsi, joka tappelee heteroa vastaan, niin saadaan tämäkin franchise  ihan kirjaimellisesti päivitettyä tälle vuosituhannelle.


Arvosana⭐️⭐️⭐️

lauantai 7. kesäkuuta 2025

Foinikialainen juoni(2025)

 Alkuperäinen nimi: The Phoenician Scheme

Ohjaaja: Wes Anderson

Käsikirjoitus: Wes Anderson & Roman Coppola

Pääosissa: Benicio Del Toro, Mia Threapleton, Michael Cera, Tom Hanks, Bryan Cranston, Riz Ahmed, Jeffrey Wright, Richard Ayoade, Scarlett Johansson, Benedict Cumberbatch, Rupert Friend, Stephen Park, Mathieu Amalric, Charlotte Gainsborug, Hope Davis, F. Murray Abraham, Willem Dafoe, Bill Murray


Jälleen kerran avataan taas yksi kesän elokuvasesonki Wes Andersonin elokuvalla.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Lempinimellä Mr. 5% tunnettu miljonääri/asekauppias Anatole ” Zsa- Zsa” Korda joutuu 6.kerran sabotaasista johtuvan lento-onnettomuuden uhriksi, mutta selviää jälleen kerran hengissä.


Sitten Anatole päättää nimittää tyttärensä Lieslin edunvalvojaksi/ainoaksi perilliseksi ja sitten Anatole, Liesl ja  Anatolen 9 pojan tuutori Björn lähtevät hieromaan bisneksiä prinssi Faroukin kanssa, mutta matkaan mahtuu monta sabotaasia, murhayritystä ja lystikästä sivuhahmoa ja silloin tällöin Anatole piipahtaa mustavalkoisessa taivaassa leivättömän pöydän ääressä  Powell/ Pressburg-klassiko Kysymys elämästä ja kuolemasta(1946) henkisissä kohtauksissa.


Elikkä tyypillistä Wes Andersonia taas vaihteeksi, elikkä seikkaillaan  50-luvulla, värejä piisaa vaikka muille jakaa, huumori on paikoittain erittäin hauskaa ja oivaltavaa ja sivuosissa vilahtaa ties ketä nimekkäitä naamoja.


Elikkä jälleen kerran Wes Anderson hoitaa homman kotiin kybällä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

maanantai 2. kesäkuuta 2025

U-käännös helvettiin(1997)

 Alkuperäinen nimi: U Turn

Ohjaaja: Oliver Stone

Käsikirjoitus: John  Ridley

Pääosissa: Sean Penn, Jennifer Lopez, Nick Nolte, Powers Boothe, Joaquin Phoenix, Jon Voight, Billy Bob Thornton,  Bo Hopkins, Claire Danes,  Julie Hagerty, Liv Tyler

Nyt arvostelussa vähemmän tunnettu ja lievästi aliarvostettu ns ”kaupallisempi” Oliver Stone-leffa, jonka ilmeisesti teki saadakseen rahoitusta seuraavaan elokuvaansa Minä päivänä tahansa(1999)


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Gangstereille veloissa oleva  Bobby Cooper  on matkalla maksamaan velkoja, kunnes auto sanoo itsensä irti ja Bobby jää jumiin värikkäiden persoonallisuuksien kansoittamaan pikkukaupunkiin  ja ajautuu uusiin ongelmiin, kun Bobby tapaa Grace McKennan ja tämän eri mustasukkaisen aviomiehen Jaken.


Elikkä ei ihan tyypillistä Stonea tällä kertaa, etenkin kun käsikirjoitus pohjaa Ridleyn kirjaan Stray Dogs ja tarina on sekoitus noir-tarinaa ja absurdia komedia.


Musiikeista vastasi itse maestro, elikkä Ennio Morricone, mutta Stonea ei musiikki miellyttänyt, sillä Stone olisi toivonut enemmän Dollaritrilogian tyylistä musiikkia ja  tätä varten näytti Enniolle pätkän Tom & Jerry-jaksosta ja sanoi, että haluaa samanhenkisiä ääniefektejä, mistä maestro pöyristyi.


Joka tapauksessa U Turn on lievästi aliarvostettu leffa Stonen Cv:ssä ja pitäisi katsoa tämä uudestaan, kun olen viimeksi nähnyt tämän 14 vuotta sitten.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 31. toukokuuta 2025

Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa(1997)

 Alkuperäinen nimi: Midnight in  the Garden of Good and Evil

Ohjaaja: Clint Eastwood

Käsikirjoitus: John Lee Hancock( John Berendtin kirjan pohjalta)

Pääosissa: John Cusack, Kevin Spacey, Jude Law, Alison Eastwood, Jack Thompson,   Lady Chablis, Irma P. Hall, Geoffrey Lewis, Bob Gunton, Kim Hunter,  Paul Hipp, Leon Rippy

Nyt arvostelussa Clintin 95-vuotissynttärien kunniaksi vähemmän tunnettu ohjaustyö.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Toimittaja John Kelso matkaa tekemään juttua Savannahiin miljonääri Jim Williamsin joulujuhlista, mutta juhlien jälkeen Williams joutuu syytetyksi ”molempiin suuntiin heiluvan” gigolon  Billy Hansonin murhasta.

Syyttäjä vaati Williamsille syytettä 1. asteen murhasta, kun puolustus vetoaa itsepuolustukseen. 

Sillä välin Kelsoo kiertää haastattelemassa paikallisia, jota Williams saisi lievän tuomion ja mukaan mahtuu myös Voodoo-papitar.

Vaikka tämä ennusti 10 vuotta aiemmin ja  hiljattain loppukäsittelyn Spacey-skandaalin, niin siitä huolimatta tämä oli mukaansatempaava ja viihdyttävä true crime/oikeussalidraama ja 2 ja puoli tuntia kului yllättävän nopeasti tämän parissa.


Keskiyön hyvän ja pahan puutarhassa ei ole Clintin tunnetuimpia ohjauksia, mutta silti erinomainen ja lievästi aliarvostettu teos Clintin CV:ssä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️ 

sunnuntai 18. toukokuuta 2025

The Legend of Ochi(2025)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Isaiah Saxon

Pääosissa: Helena Zengel, Finn Wolfhard, Willem Dafoe, Emily Watson

Nyt arvostelussa A24-lafkan uusin tuotos ja paremmin musiikkivideoiden ohjaamisen parista tutun Saxonin 1.kokoillan elokuva.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Muotia ja autoja myöten entistä itäblokin maata muistuttava anonyymi saari Mustallamerellä toimii tarinan tapahtumalocaationa ja tarina keskiössä on Orangin, Yodan ja Gizmon risteytystä muistuttavat Ochi-nimiset oliot, joita saaren asukkaat pelkäävät ja metsästävät öisin.

Päähenkilö Yuri löytää ansaan jääneen Ochi-poikasen ja päättää viedä olion kotiin hoidettavaksi, mutta totuus paljastuu Yurin velipuolelle Petrolle, joka lupaa olla kertomatta asiasta isälle ja niin Yuri lähtee viemään Ochi-poikasta takaisin oman lajinsa edustajien luokse, perässään isä  Maxim, Petro ja loput velipuolista, jotka pitävät Ochia edelleen vaarallisena petona.


Vaikka leffa onkin visuaalisesti hieno ja kuvauksessa  näkyy selvästi Saxonin tausta musiikkivideoiden parista, niin siitä huolimatta on ollut iso riski antaa 10 miljoonan budjetin kokoillan leffa ensikertalaisen ohjattavaksi/kirjoitettavaksi ja  ilmeisesti   tästä johtuen  leffa on tähän mennessä takonut lippuluukuilla vain vaivaiset 3,6 miljoonaa, joten flopilta tämä ikävä kyllä vaikuttaa, joten A24 olisi kannattanut santsata nimekkään ohjaaja ja 2.käsikirjoittajan palkkaamiseen, jolloin lopputulos lippuluukuilla olisi positiivisempi.


Vaikka tarina olisi kaivannut ehkä hieman hiomista, mutta täytyy kyllä nostaa hattua leffan visuaaliselle puolelle, joka yhdistelee aitoja luontokuvia Matte Paintingin- taustojen kanssa ja nimikko-otukset on puolestaan toteutettu käyttäen old school nukketekniikkaa, animaatiota ja CGI-animaatiota, mikä yhdessä  David Longstrethin John Williams-henkisen soundtrackin kanssa loivat tähän kivan kasarimaisen tunnelman.


Lisäksi Willem Dafoe veti tuttuun tyyliin hyvän sivuosan ja Dafoen käyttämästä haarniskasta tuli vahvasti mieleen Herzog/Kinski-klassikko Agguirre(1972), mikä lienee viittaus kyseiseen teokseen.


Vaikka The Legend of Ochi ei yllä täyteen potenttialiin studion kehnon päätöksen pistää kokematon ensikertalainen 10 miljoonaan  kokoillan leffan ohjaajaksi/kirjoittajaksi, niin siitä huolimatta visuaalisen puolen ja Dafoen lystikkään sivuosan takia tämän katsoi kertaalleen läpi.


Arvosana⭐️⭐️⭐️



sunnuntai 11. toukokuuta 2025

Warfare(2025)

 Ohjaaja: Alex Garland & Ray Mendoza

Käsikirjoitus: Alex Garland & Ray Mendoza

Pääosissa: Will Poulter, Michael Gandolfini,  Cosmo Jarvis, Kit Connor, Finn Bennett, Joseph Quinn, Charles Melton, Noah Centineo, D’ Pharaoh Woon-A-Tai 


Alex Garland palaa sotimisen pariin taas vaihteeksi ja tällä kertaa tositapahtumiin perustuen, tarkemmin ottaen apulaisohjaaja/käsikirjoittaja/veteraani Mendozan omakohtaisiin kokemuksiin perustuen ja Mendoza toimi teknisenä neuvonantajana Garlandin viimevuotisen Civil Warin kuvauksissa.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Navy Seal:it ja merijalkaväki jäävät pahan mottiin erääseen kaksikerroksiseen omakotitaloon Ramadin toisen taistelun aikana ja leffa kuvaa jermujen selviytymistä  neljän seinän sisällä ylivoimaista vihollista. vastaan .


Koko tarinan sijoittaminen neljän seinän sisälle luo klaustrofobista  jaa kaaottista tunnelmaa ja  hienon äänisuunnittelun myötä tuntuu siltä, että olisi itse  jermujen mukana paikan päällä.


Ennen  lopputekstejä nähdään  tositapahtumiin perustuville elokuville tyypillinen kuvakollaasi päähenkilöistä, mutta suurin osa naamoista on blurrattu, mikä on vaihteeksi ihan ymmärrettävää, sillä tuskin moni  tapahtumista paikan päällä kokenut veteraani haluaa muistella tapahtumia, mene ja tiedä.


Warfare tarjoaa vaihteeksi realistisemman sotaelokuvan ilman genren kliseitä ja turhaa jenkkipropagandailua.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️



maanantai 5. toukokuuta 2025

Paluu Lepakkoluolaan(2003)

 Alkuperäinen nimi: Return to the Batcave: The Misadventures of Adam and Burt

Ohjaaja: Paul A. Kaufman 

Käsikirjoitus: Duane Poole

Pääosissa: Adam West, Burt Ward, Frank Gorshin, Julie Newmar, Lee Meriwether,  Lyle Waggoner, Betty White, Curtis Armstrong , Jack Brewer, Jason Marsden


Nyt arvostelussa yksi oudoimpia ja ei viralliseen jatkumoon kuuluva Batman-filmatisointi.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Tarina polkaistaan käyntiin, kun dementoituneen oloinen Adam West, joka kutsuu hovimestariaan  Jerryä Alfrediksi saa kustun hyväntekeväisyysjuhliin ja eikä siinä vielä kaikki, sillä jostain kumman syystä West:in  vaatekaapissa roikkuu  tv-sarjassa  käytetty rooliasu ja sen sijaan, että West käyttäisi portaita, hän liukuu autotalliin seinän taakse kätketyn ja niin ikään sarjasta tutun palomiestangon avulla.


Juhliin on  myös kutsu Burt Ward ja kesken juhlien joku varastaa sähkökatkon turvin juhlien vetonaulan, elikkä sarjassa köytetyn Batmobilen, joten Adam ja Burt lähtemään  hakemaan autoa takaisin ja selvittäessä auton olinpaikkaa varkaan jättämien outojen vihjeiden ja kertojaäänen siivittämänä, dynaaminen duo muistelee  sijaisnäyttelijöiden tähdittämien takaumien kautta, miten tapasivat ensimmäistä kertaa sekä  mitä sarjan kulisseissa ja sen ulkopuolella sattui ja tapahtui.


Selvästi on yritetty saada sarjan Camp-henkeä tähän, mutta hirvein lopputuloksin, sillä seniori-ikäisten West:in ja Ward:in koheltaminen aiheuttaa lähinnä myötähäpeän tunteen ja käsikirjoitus tökkii, sillä autovarkaan indentitentin selvittää jo putkiaivoisempi katsoja heti alkumetreiltä.


Sen sijaan dynaamisen duon edesottamuksista kertovat takaumat olivat itse varsinaista tarinaa kiinnostavampia ja viihdyttävämpiä, joten ihmettelen, miksei elokuvan tekijät päättäneet tehdä 2 erillistä vajaan puolen tunnin leffaa, joista toinen olisi keskittynyt varastetun  Batmobilen  etsintään ja toinen taas edesottamuksiin sarjan kulisseissa ja sen ulkopuolella.


Paluu Lepakkoluolaan on hyvin, hyvin hämmentävä Batman-filmatisointi, mutta sentään surkuhupaisuudessa voittaa umpisurkean Batman & Robinin(1997) ja jos haluaa nähdä oikeasti hauskan ja virallisen Batman-filmatisoinnin, niin siinä tapauksessa allekirjoittanut suosittelee sarjan pohjalta tehtyä filmatisointia.


Arvosana⭐️⭐️⭐️





sunnuntai 4. toukokuuta 2025

Land of the Minotaur(1976)

Tunnetaan myös nimillä: The Devil’s Men, Minotaur, The Mask of the Demons

Ohjaaja: Kostas Karagiannis

Käsikirjoitus: Arthur Rowe

Pääosissa: Donald Pleasence, Peter Cushing, Luan Peters, Kostas Karagiorgis


Nyt arvostelussa hyvin tyypillinen 70-luvun okkultismi-aiheinen B-luokan kauhuelokuva, jos tätä sellaiseksi voi edes kutsua.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Kreikassa riehuu kolmen K-kirjaimen kerhoon kaapuihin pukeutunut kultti, joka uhraa turisteja Minotaurusta esittävän patsaan vaatiessa niin.


Paikallinen pappi, Isä Roche on ollut jo pidemmän aikaan tietoinen tapahtumista, mutta paikallinen poliisi pitää pappia huru-ukkona.

Sitten 3 turistia katoaa taas vaihteeksi kultin toimesta, jolloin heitä saapuvat etsimään New Yorkista asti Milo ja Beth ja pian käy ilmi, että koko kylä pappia lukuunottamatta  ovat mukana kultin puuhasteluissa ja kulttia johtaa maanpaossa elävä paroni Corofax.


Kuten alussa totesin, että tästä on kauhu kaukana, sillä näytteleminen on  ihme pönötystä, tarinassa ei ole järkeä ja pisteenä I:n päälle leffa on tekniseltä puolelta vedetty päin  pebaa, sillä dialogi ei täsmää näyttelijöiden suun liikkeisiin ja leffan loppupuolella  budjetti näyttää  loppuneen, sillä ääniefektit katoavat mystisesti,

On tässä sentään mielenkiintoinen soundtrack ala Brian Eno ja ääniefekteihin varattu budjetti ilmeisesti käytettiin Enon, Pleasencen ja Cushingin  palkkoihin.


Joka tapauksessa Land of the Minotaur  on harvinaisen hupaisa kauhuelokuvaksi ja  jälleen hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea erikoista NF:n kätköistä välillä löytyykään.


Arvoisana⭐️⭐️⭐️

perjantai 2. toukokuuta 2025

Blood Simple(1984)

 Ohjaaja: Joel Coen

Käsikirjoitus: Joel & Ethan Coen

Pääosissa: John Getz, Frances McDormand, Dan Hedaya, M. Emmet Walsh, Samm- Art Williams


Nyt arvostelussa Coen-veljesten 1.kokoillan elokuva.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Texasilainen ravintoloitsija Julian saa tietää, että hänen  vaimonsa Abby ja kyyppari Ray vehtaavat hänen selän takanaan, joten kuvat salarakkaista ottanut yksityisetsivä Loren Visser saa tehtäväksi murhata heidät, mutta  homma lähtee lapasesta, kun  Visser  päättää vetää välistä, elikkä ampuu Julianin Abbyn omistamalla pistoolilla ja ottaa hatkat rahojen kanssa, mutta Rayn saapuessa myöhemmin rikospaikalle homma lähtee vielä pahemmin lapasesta.


Elikkä hyvin tyypillinen Noir-leffa siis kysessä, mutta veljesten omalaatuinen visuaalinen  tyyli  ja tarinankerronta tuo  tähän oman lisänsä ja erityisesti  visuaaliselta puolelta tästä jäi mieleen loppupuolen kohtaus, jossa jossa luodinreiät seinässä valaisevat pimeän huoneen.


Kerrassaan loistava ja tyylikäs debyytti Coen-veljeksiltä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️




tiistai 29. huhtikuuta 2025

Voyage of the Rock Aliens(1984)

 Ohjaaja: James Fargo & Bob Giraldi

Käsikirjoitus: Edward Gold &  James Guidotti

Pääosissa: Pia Zadora, Craig Sheffer, Tom Nolan, Michael Berryman, Ruth Gordon, Jermaine Jackson, Peter Cullen, Alison La Placa.

Nyt arvostelussa taas yksi älyvapaa ja hillittömän hauska kasarin kulttiklassikko.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Joukko avaruusolioita, joiden nimet koostuvat kirjaimista aakkosjärjestyksessä A:sta Z:en etsivät planeettaa, jossa olisi musiikkia.

Nähtyään ensiksi  Zadoran ja Jacksonin dueton When the Rain Begins to Fall:in musiikkivideon, aakkosalienit päätyvät maapallolle, jossa sattuu ja tapahtuu, kun yksi alieneista ABCD ihastuu  DeeDee:hn, paikallisen high schoolin laulajatähteen, mistä ei Frankie, joka on myöskin on iskenyt silmänsä Dee:hn ei tykkää.


Sekavaan  tarinaan  tuovat oman lisänsä harvinaisempi nais(oletettu) sheriffi, jota kiinnosta enemmän nuorten könsikkäiden tirkistely ja alienit, sen sijaan, että järvessä muhii saasteiden muntantoima jättimustekala sekä lataamolta karanneet 2 tyyppiä, jotka sen kummemmin saavat haalittua itselleen kasan aseita ilman taustojen tarkistusta ja 5 päivään odotusta ja leffan kohokohdassa toinen karanneista potilaista jahtaa Deen bestistä, Dianea moottorisahan kanssa, kunnes saha sanoo itsensä irti ja niinpä uhri ja murhanhimoinen mielipuoli alkavat yhdessä korjaaman sahaa.

B-luokan tekeleeksi tähän on saatu haalittua yllättävän hyvä soundtrack, joista mainittakoon Zadoran esittämät You  Bring Out the Lover in Me ja Little Bit of Heaven Shafferin lipsynkattuna laulama Nature of The Beast, jossa oikea puuma hyppii jatkuvasti hidastettuna.


Jos Troma-lafka olisi tehnyt musikaalin samoihin aikoihin, niin se varmaan olisi näyttänyt tältä ja Voyage of the Rock Aliens on taas vaihteeksi sarjassamme niitä elokuvia, jotka ovat niin huonoja, että ovat oikeasti hyviä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

 


maanantai 28. huhtikuuta 2025

Angel(1984)

 Ohjaaja: Robert Vincent O’Neil

Käsikirjoitus: Robert Vincent O’Neil & Joseph M. Cala

Pääosissa: Donna Wilkes, Cliff Gorman, Dick Shawn, Rory Calhoun, John Diehl, Susan Tyrrell


Nyt arvostelussa 2 vuotta aiemmin julkaistun Vice Squadin ja saman vuoden Abel Ferrera-klassikon Fear Cityn välissä ilmestynyt samoihin kuvioihin sijoittuva  ”trillerin” tapainen kyhäelmä.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Päähenkilömme  Molly Stewart vaikuttaa päältäpäin katsottuna tyypilliseltä koulutytöltä, mutta öisin hänestä tulee ”Angel” Hollywood Blv:n rakkauden ammattilainen, jonka ystäviin kuulu mm vanha länkkäritähti ”Kit Carson” ja Drag Queen Marvin, taittelijanimeltään ”Mae”.


Sitten kuvioihin ilmestyy  rakkauden ammattilaisia väijyvä sarjamurhaaja, joka ottaa Angelin  seuraavaksi kohteekseen, sillä Angel  osoitti hänet poliisin tunnistusrivistä.


Vaikka päähenkilö onkin taas vaihteeksi liian nuori  ollakseen rakkauden ammattilainen, niin kukkahatut pysykööt  hatuissaan, sillä toisin kuin  Jodie Foster Taksikuskissa ja Brooke Shields 2 vuotta myöhemmin kiistanalaisessa Louis Mallen teoksessa Pretty Baby,  oli Donna Wilkes Angelia filmatessa 24v, joten mistään eksploitaatiosta voida puhua, sillä elokuva ei uskalla ottaa kaikkea irti aiheestaan, vaikka onkin New World Pictuers-studion tuotantoa, johon lukeutuu mm Hellraiser ja sen 1.jatko-osa Hellbound.


Ja vaikka kyseessä onkin trilleri, niin kunnon jännitystä ei tarinan aikana pääse syntymään, mikä johtunee köykkäisestä käsikirjoituksesta ja siitä, että Miami Vice  Larry Zitona paremmin tunnettu John Diehl ei ole kovin vakuuttava anonyymin sarjamurhaajan roolissa, joten paremmalla  käsikirjoituksella ja roolittamalla jonkun muun tarinan roistoksi tämä olisi voinnut olla paikoittain jännä teos.


Mutta ei tämä ihan surkea, ole sillä älyvapaan tarinan, värikkäiden  sivuhahmojen ja puskista tulevan loppuhuipennuksen osilta tämä on taas vaihteeksi sarjassamme niitä elokuvia, jotka ovat niin huonoja, että ovat oikeasti hyviä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️


lauantai 26. huhtikuuta 2025

Valuva kuolema(1958)

 Alkuperäinen nimi: The Blob

Ohjaaja: Irvin S. Yeaworth Jr

Käsikirjoitus: Irving H. Millgate, Kay Linaker & Theodore Simonson

Pääosissa: Steve McQueen, Aneta Corsaut, Earl Rowe, Olin Howland


Nyt arvostelussa se aito ja alkuperäinen The Blob, joka muistetaan 3 asiasta: Steve McQueenin 1.pääosasta, Burt Bacharach’in säveltämästä svengaavasta  tunnarista ja nimikko-oliostaan, joka muistuttaa epäilyttävän paljon mansikkahilloa.

Elikkä avaruudesta putoaa meteoriitti, josta kuoriutuu ulos  mansikkahilloa muistuttava otus, joka kasvaa suuremmaksi sitä mukaan kun syö.

Paikalliset teinit  Steve ja Jane yrittävät varoittaa poliisia oliosta, mutta poliisi ei ota varaa tosissaan, mikä käy kalliiksi kaupungille ja sen asukkaille.


Elikkä näin koomisesti  alkoi kurkojen  kuninkaan  ura pääosissa ja tästä roolista McQueen kääri huikeat 3000$, elikkä  melko suurehkolla summalla lähti mukaan B-luokan scifihifistelyyn, jonka budjetti oli genrelle yllättävän suuri, elikkä huikeat 110,000$, joista puolet luultavasti menivät mansikkahilloon.


Tehtiinpä tälle myöskin ennen loistavaa remakea  turha ja mitäänsanomaton jatko-osa  vuonna 1972 Valuvan kuoleman kosto(Beware! The Blob,) jonka ohjasi Larry Hagman.


Aito ja alkuperäinen The Blob ei yllä 1988 remaken  tasolle, muuta on silti mainio teos  ”luovasti” toteutetun nimikko-olionsa ja svengaavan tunnarin osilta ja jos haluaa nähdä 27-vuotiaan Steve McQueenin 1.pääosassaan esittämässä ”teiniä”, joten nyt sitten selvisi, että mistä Slasher-elokuvissa esiintyvät liian vanhat teinit-casting on lähtöisin.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

perjantai 25. huhtikuuta 2025

Variksenpelätin(1973)

 Alkuperäinen nimi: Scarecrow

Ohjaaja: Jerry Schatzberg

Käsikirjoitus: Garry Michael White

Pääosissa: Al Pacino, Gene Hackman, Richard Lynch, Eileen Brennan


Nyt arvostelussa Pacinon 85-vuotissynttärien kunniaksi vähemmän tunnettu 70-luvun road movie, joka voitti  Kultaisen palmun ja joka alunperin olisi ollut Jack Lemmonin ja Bill Cosbyn tähdittämä.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Merimies Lionel ja ex-vanki Max tapaavat sattumalta toisensa ja päättävät lähteä yhdessä Kaliforniasta Philadelphiaan tarkoituksena avata autopesula.

Matkan varrella sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.


Pacino ja Hackman vetivät hyvät pääosat  ja erityisesti tästä jäi mieleen jälkimmäisen hyvin hämmentävä striptease-esitys keskellä baaria ja taustamusiikkina mikäpä mukaan kuin 4 vuotta myöhemmin Lämärin loppuhuipennuksesta ja Mötley Crue’n konsertti-introna  kuultu  Pieni talo Preerialla-säveltäjä David Rosen  The Stripper.


Ja jos joku ihmettelee, mistä elokuvan erikoinen titteli on peräisin, niin mainittakoon, että se on peräisin  Hackmanin roolihahmon kertomasta vitsistä eräässä kohtauksessa.


Variksenpelätin on erinomainen ja viihdyttävä  70-luvun road movie/dramedia, joka on jo katsomisen arvoinen, jos haluaa nähdä 2 Oscar-palkittua legendaa samassa leffassa.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️


lauantai 19. huhtikuuta 2025

Plan 9 from Outer Space(1959)

 Tunnetaan myös nimellä: Haudanryöstäjät ulkoavaruudesta

Ohjaus & Käsikirjoitus: Ed Wood

Pääosissa: Gregory Walcott, Mona McKinnon, Tor Johnson, Maila Nurmi, Bela Lugosi, Dudley Manlove, Joanna Lee, John Breckinridge,  Tom Keene, Duke Moore, Paul Marco, Criswell

Nyt arvostelussa legendaarisen Ed Woodin ”mestariteos” jota ei syyttä kutsuta maailman huonoimmaksi elokuvaksi.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Alienit saavat vihiä, että jenkit suunnittelevat pommia, joka räjähtäessä tuhoaisi maailmankaikkeuden, joten alienit herättävät sääteellä vainajat henkiin ja antavat zombien ja vampyyrien hoitaa likaisen työn puolestaan, mutta ufon ensimmäisenä nähnyt lentäjä Jeff Trent aikoo estää suunnitelman.


Missään ei ole järjen häivää kun pahviset hautakivet kaatuilevat ja paperiset ufot huitelevat naurun varassa  pitkin kuva ja luulisi, että 60 00$ budjetilla olisi irronnut paremmat lavasteet ja tehosteet, mutta Wood tuli nimenomaan tunnetuksi juuri siitä, että filmasi tuotantonsa  kiireellä, pienellä budjetilla ja yhdellä otolla.

Koko ”komeuden” kruunaa puiseva näytteleminen ja dialogi, josta jostain kumman syystä julkaistiin äänilevy.


Plan 9  from Outer Space on mestariteos sarjassamme ”Elokuvat, jotka ovat niin huonoja, että ovat oikeasti hyviä” ja samalla selvisi Wakanda-tervehdyksen alkuperä.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

lauantai 5. huhtikuuta 2025

Anguish(1987)

 Alkuperäinen nimi: Angustia

Ohjaus & Käsikirjoitus: Bigas Luna

Pääosissa: Michael Lerner, Zelda Rubinstein, Talia Paul, Angel Jove, Clara Pastor


Nyt arvostelussa hyvin omituinen Espanjassa filmattu, mutta siitä huolimatta muka L.A:han sijoittuva kasarin slasher, joka tuli nähtyä 35MM-filmiltä osana NV-festivaaleja.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Köyhän miehen Norman Bates,  John Pressman murhaa jengiä ja vie uhreilta silmät, koska äiti Alice hypnotisoi hänet tekemään niin.

Mutta puolessa välissä tulee yllättävä twisti, kun paljastuu, että kyseessä onkin elokuva elokuvan sisällä hieman samaan tyyliin, kuin 2 vuotta aiemmin LB:n Demonsissa tai  Manuel Puig:in Hämäkkinaisen suudelmassa ja myös vertailukohteeksi voi mainita allekirjoittaneen Top 10-suosikkeihin kuuluvan Brian De Palman mestariteoksen Blow Out(1981)


Joka tapauksessa geneerisesti nimetyssä Rex-nimisessä teatterissa ollaan siis katsomassa elokuvaa The Mommy, jonka päähenkilöitä John ja Alice ovat, mutta näytös muuttuu kirjaimellisesti jännäksi, kun paikalle saapuu niin ikään äitikompleksista kärsivä tappaja riehumaan  ja kuinka ollakkaan, samoin tapahtuu myös The Mommy-elokuvassa.


Elikkä melkoisen erikoinen ja genren standardista poikkeava slasher oli kyseessä, mutta tarinasta  pääsi hyvin  kärryille, jos on nähnyt mainitsemani esimerkit elokuvasta elokuvan sisällä-teoksista.


Anguish on yksi erikoisimpia kauhuelokuvia, joita on tullut nähtyä, mutta eri hyvä ja standardista poikkeavan kerronnan ansiosta  nousi keskiverron kasarikauhun ylläpuolelle.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

torstai 3. huhtikuuta 2025

Delirium(1987)

 Alkuperäinen nimi: Le foto di Gioia

Ohjaaja: Lamberto Bava

Käsikirjoitus: Luciano Martino,  Gianfranco Clerici, Daniele Strorppa

Pääosissa: Serena Grandi, George Eastman, Daria Nicolodi, Sabrina Salerno, David Brandon


Nyt arvostelussa osana NV-festivaaleja nähty LB:n ohjaama Giallo, jonka ensi-illasta on kulunut tänään tasan 38 vuotta ja kaiken lisäksi ensi-ilta osui samaan päivän  kuin kuin ohjaajan synttärit.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Ex-malli Gioia pyörittää nakulehteä nimeltään Pu**ycat, jonka malleja aletaan murhaamaan ja joka surman jälkeen tappaja lähettää kuvia vainajista Gioialle ja joka kuvassa ruumiit on aseteltu seinän kokoisten Gioian nakukuvien eteen, elikkä Gioia saattaa olla seuraava uhri.


Gialloksi tässä oli yllättävän vähän murhia, mutta sitäkin enemmän tarinan osalta vähemmän oleellista  nakuilua ja pääsipä myös yhden hitin ihme ja vaatekaapin dysfunktion pioneeri Sabrina piipahtamassa kuvissa Eevan asussa ja kupsahtamassa mehiläisten( todellisuudessa kärpästen) toimesta.


Krediittiä myös soundtrackistä, josta vastasi Simon Boswell, vaikkakin jännittävissä kohdissa tunnelma osittain latistui musiikin takia.

Delirium on taattua Giallo-laatua, jossa genren teokseksi yllättävän vähän murhia, mutta sitäkin enemmän tarinan osalta vähemmän oleellista nakuilua.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

Kauhun yö(1980)

 Alkuperäinen nimi: Macabro 

Tunnetaan myös nimellä: Macabre

Ohjaaja: Lamberto Bava

Käsikirjoitus: Lamberto Bava, Pupi Avanti, Antonio Avanti, Roberto Gandus

Pääosissa: Bernice Stegers, Stanko Molnar, Veronica Zinny, Roberto Posse

Nyt arvostelussa tänään alkaneiden  vuoden 1. NV-festivaalien  osana nähty legendaarisen  LB:n  debyytti, jota aikoinaan markkinointiin elokuvana, joka sai Dario Argenton pelkäämään.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:


Löyhästi tositapahtumien inspiroima tarina kertoo New Orleansissa asuvasta kotirouvasta Jane Bakeristä, jolla on salasuhde Fred-nimisen tyypin kanssa ja irstas kotirouva käyttää lemmenpesänä taloa, jossa asuu sokea puhallininstrumenttien korjaaja Robert ja hänen äitinsä, mutta kumpikaan ei tiedä, mitä heidän talossaan tapahtuu.

Sillä välin, kun mutsi piilottaa makkaraa, tytär Lucy hukuttaa Michael-veljensä kylpyammeeseen ja lavastaa tapahtuneen onnettomuudeksi.

Tieto kantautuu Janelle kesken makkaranpiilotuksen, joten hän lähtee Fredin kyydillä paikalle, mutta matka ja Fredin kaula katkeaa.


Sitten siirrytään vuosi eteenpäin tapahtuneesta ja kaikesta huolimatta Lucy asuu edelleen isänsä kanssa ja eronnut Jane puolestaan lemmenpesässä, sillä ilmeisesti Robertin äiti on lähtenyt joko seniorikeskukseen tai taivaaseen ja jonkun täyttyy pitää huolta Roberista, mutta kuka huolehtii Janesta, jolla ei näytä olevan kaikki Anterot pihalla salarakkaan ja poikansa kuolemien sekä avioeron jälkeen.

Ja mitenkä tämä ilmenee? No sillä tavalla, että Jane on rakentanut  Fred-aiheisen pienoisalttarin ja jostain kumman syystä Jane on saanut haltuunsa Fredin decapitatioidun pään, jonka kanssa Jane tekee juttuja, jotka saisivat Dahmerin hiljaiseksi.

Vaikka kyseessä onkin Italo-tuotanto, niin pään kanssa pelehtimistä ja ja off-screeninnä kuuluvia voihkimisia lukuunottamatta leffa sisällä juurikaan excliptiä kontenttia ja 45 vuotta leffannilmestymisen jälkeen, ed mainitut kohtaukset eivät aiheuta muuta kuin lieviä WTF-hetkiä ja N-sanalla alkavaa perversiota on kuvattu excliptisemmin sellaisissa elokuvissa, kuten Ne*romantik(1987) ja The Neon Demon(2016)


Beatrice Stegers veti eri hyvän pääosan ja mieleen tästä myös Ubalto Continiellon erikoinen soundtrack, joka kuullosti enemmän pehmopoke-elokuvan tai saippuasarjan soundtrackiltä, mutta tietyissä kohdissa soundtrack osasi luoda tunnelmaan oikeissa kohdissa.


Macabro on kerrassaan loistava ja paikoittain vinksahtanut debyytti LB:ltä.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

tiistai 1. huhtikuuta 2025

April Fool’s Day(1986)

 Ohjaaja: Fred Walton

Käsikirjoitus Danilo Bach

Pääosissa: Amy Steel, Thomas F. Wilson, Deborah Foreman, Deborah Goodrich,  Jay Baker, Ken Olandt,  Griffin O’ Neal,  Neah Pinsent, Clayton Rohner

Nyt arvostelussa Beverly Hills kyttä- kirjoittajan  ajankohtaan sopiva juhlapäiväslasher.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Joukko juippeja lähtee saarelle viettämään aprillipäivää, kunnes joku alkaa harventamaan juippien rivejä.


Nokkela ja vaihteeksi erilainen slasher, jonka lopun  yllätystwisti vetää jopa melkein vertoja 3 vuotta aiemmin julkaistulle  Sleepaway Campin ” seisauttavalle ” lopputwistille.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️


torstai 20. maaliskuuta 2025

Takaisin helvetistä(1989)

 Alkuperäinen nimi: Jacknife

Ohjaaja: David Hugh Jones

Käsikirjoitus: Stephen Metcalfe

Pääosissa: Robert  De Niro, Ed Harris, Kathy Baker, Charles S. Dutton


Nyt arvostelussa toinen 1989 ilmestynyt draama Vietnam-veteraanin haasteista sopeutua siviilielämään ja 3.leffa, jossa D Niro näyttelee Vietnam-veteraania.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Veteraani Joseph, lempinimeltään ”Megs” ottaa yhteyttä veteraanitoveri Daven, joka asuu siskonsa Marthan luonna ja ryyppää joka ilta paikallisessa baarissa.


Megsin ja Daven ystävyys joutuu koetukselle, kun Megs ja Martha alkavat seukkaamaan, mistä Dave ei tykkää, koska Megs on ollut pari kertaa vankilassa pahoinpitelyn takia ja on muutenkin originelli persoona.


De Niro, Harris ja Baker vetivät mainiot pääosat ja toisin kuin saman vuoden spektaakkeli Syntynyt 4. Heinäkuuta, Jacknifen budjetti oli vain 10 miljoonaa ja meno on muutenkin hillitympää, sillä tarinassa takaumia on vain 4  ja leffan keskiössä oleva veteraanien tukiryhmä tuo autenttisen ja lämminhenkisemmän tunnelman tähän verrattuna Stonen  spektaakkelimaisempaan ja faktoja vääristelevään tyyliin.


Jacknife ei ole Syntynyt 4. Heinkuuta veroinen mestariteos, mutta muuten erinomainen tarina veteraanien haasteista sopeutua siviilielämään.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

perjantai 14. maaliskuuta 2025

Mickey 17(2025)

 Ohjaaja: Bong Joon Ho

Käsikirjoitus: Bong Joon Ho( Edward Ashtonin kirjan Mickey 7 pohjalta)

Pääosissa: Robert Pattinson, Mark Ruffalo, Toni Collette, Steven Yeun, Steve Park, Naomi Ackie, Cameron Britton 


Nyt arvostelussa 5 vuotta sitten 1.parhaan elokuvan Oscarin ulkomaalaisena  voittaneen BJH:n 1.Hollywood-elokuva.

Lähitulevaisuudessa(2054) Mickey ja nimestään huolimatta ei  suomalainen Timo perustavat leipomon, mutta, kun pankilta ei heru lainaa, he lainaavat rahaa koronkiskurilta ja kun kun bisnes ei luista, niin kaverukset pakenevat velkojaan hakemalla  töitä avaruudesta , joka  Mickeyn osalta ei päädy hyvin, sillä jätettyään epähuomiossa  lukematta pikku präntin sopimuksestaan, elikkä Mickey   kuolee työtapaturmassa, mutta mutta palaa elävien kirjoihin jatkuvasti, sillä pikku  präntti sopimuksessa antaa firmalle luvan kloonata  Mickeyn, silloin jos hän kuolee työtapaturmassa.

Sitten erään inhimillisen mokan takia Mickey saa seurakseen kaksoisolennon ja niin Mickey(t) päättävät nousta kapinaan firman johtajaa, epäilyttävän paljon nimeltä mainitsematonta 2 kauden USA:n presidenttiä muistuttavaa Kenneth Marshallia vastaan, jolla on ikäviä suunnitelmia  Karhukaisia muistuttavia Creeperiksi kutsuttuja olioita vastaan.


Pattison veti hyvät pääosa(t) ja Ruffalo veti myöskin mainion sivuosan Trump-karikatyyrinä.

Mickey 17 on keskivertoa parempi ja viihdyttävämpi scifi-hifistely-komediaja vaikka tämä olikin taloudellinen floppi WB:lle, niin toivottavasti siitä huolimatta näkisin mielelläni lisää BJH:n tekemiä Hollywood-tuotantoja jatkossakin.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

torstai 13. maaliskuuta 2025

The Monkey(2025)

 Ohjaaja: Osgood Perkins

Käsikirjoitus: Osgood Perkins( Stephen Kingin tarinan pohjalta)

Pääosissa: Theo James, Christian Convery, Tatiana Maslany, Colin O’ Brien, Rohan Campbell, Sarah Levy, Osgood Perkins,  Adam Scott, Elijah Wood


Nyt arvostelussa  arvostelussa  viime kesän  yllätyshitti Longlegsin  ohjaaja/kirjoittaja uusin hengentuotos, joka perustuu Stephen Kingin tekstiin ja tuottajana häärii Saw-saagan tulille laittanut James Wan, joten yllättävän nopeasti Osgood on päässyt järeään seuraan, vaikka onkin ollut ohjaaja/kirjoittaja vasta 15 vuotta.


Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Kirottu symbaaliapina tai tässä tapauksessa rumpali aiheutta luovia ja varsin gorepitoisia kuolemia ympärillään ja kaksoisveljekset Hal ja Bill ovat lapsesta asti yrittäneet hankkiutua apinasta eroon, mutta lopulta Hal joutuu suorittamaan tehtävän poikansa Peteyn kanssa, kun apinan tuoma mahti pistää Billin pöntön sekaisin vallasta.


Elikkä hyvinkin tyypillinen kirottu objekti-tarina  nykyaikaan ja erittäin luovilla  ja gorepitoisilla kuolemilla upgreidattuna.

Tätä kirjoittaessa   Osgood on jo kuvannut  seuraavan elokuvan joka kulkee nimellä Keeper ja saa ensi- iltansa lokakuussa, joten  mielenkiinnolla odotan sitäkin.


Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

torstai 27. helmikuuta 2025

Antropophagus(1980)

 Tunnetaan myös nimillä: Antropophagus: The Beast, The Savage Island, The Grim Reaper

Ohjaaja: Joe D’Amato

Käsikirjoitus: Joe D’Amato &  George Eastman

Pääosissa: George Eastman, Tisa Farrow, Zora Kerova, Saverio Vallone, Serena  Grandi


Nyt arvostelussa lukuisten eri genrejen multitaskaaja Joe D’Amaton  ” kiistanalainen” kasarin kauhuklassikko, jossa jälleen kerran Mia Farrow’ n vähemmän tunnetun pikkusiskon retki saarelle menee jälleen kerran päin pebaa.

Juoni lyhyesti ja ytimekkäästi:

Jossain päin Kreikkaa  sijaitsevalla saarella lomaileva saksalainen pariskunta saa surmansa tuntemattoman hyökkääjän toimesta.


Tästä sitten siirrytään elokuvan 5 päähenkilöön, jotka saapuvat samaiselle saarelle, joka on syystä tai toisesta lähes autio sokeaa tyttö(oletettua) ja mummoa lukuunottamatta.

Pian erään seurueen  jäsenen  pää löytyy vadista ja toinen jäsen, jolla on pulla uunnissa, joutuu siepatuksi ja pian selviää, että saarella riehuu Klaus-niminen kannibaali, joka on vastuussa saaren populaation yllättävän nopeasta vähentymisestä.


Syy, miksi elokuva oli ilmestyessään ” kiistanalainen” johtui siitä, että D’Amatoa syytettiin oikeiden ruumiiden kaltoinkohtelusta, kun leffan tunnetuimassa  kohdassa Kannibaali-Klaus toimii luvattomana kätilönä, joka ei päätyy hyvin äidin ja vauvan osalta.

 Vaikka kohtauksessa käytetty ”sikiö” olikin jänis paikallisesta lihakaupasta, se ei vähentänyt ”kohua” leffan ympärillä, joten seurauksena oli paikka pahamaineisella Video Nasties-listalla ja samanlainen ”kohu”  pyöri myös D’Amaton edellisenä vuonna ilmestyneen  Buio Omegan ympärillä, jossa esiintyneen ruumiin väitettiin olevan aito ja totesi  ohjaaja eräässä haastattelussa kohun  ja sensuurin ed mainittujen teosten ympärillä olevan hevonpa**aa, sillä Antropophaguksessa ei ammuta ketään, vaan mussutetaan sisuskaluja.


Vaikka D’Amato oli itse ylpeä tästä ja nosti sen suosikikseen omien teostensa joukosta, niin kokeneelle gorehoundille leffa ei tarjoa juuri mitään parin ”kiistanalaisen” kohtauksen  ohella, mutta muuten leffa on paikoittain upeasti kuvattu, saari loi mainiot puitteet tapahtumille ja Eastman veti taas vaihteeksi hyvän roolisuorituksen  ja eipä tämä anna kovin hyvää kuva Kreikasta turistiystävällisenä maana.


Arvosana⭐️⭐️⭐️