The Card Counter(2021)

 Ohjaus & Käsikirjoitus: Paul Schrader

Pääosissa: Oscar Isaac, Tye Sheridan, Willem Dafoe, Tiffany Haddish

Nyt arvostelussa legendaarisen Paul Schraderin uusin elokuva, jonka on tuottanut kukapa mukaan kuin Schaderin  kanssa 4 elokuvaa tehnyt Scorsese, jonka mestariteoksen ja allekirjoittaneen suosikkielokuvan Taksikuskin(1976) jonka teemoja kierrätetään tässäkin, mutta onneksi Schrader on onnistunut luoman tästä omanlaisensa uniikin teoksen. Sitten asiaan:

William Tell(on siinäkin taas nimi!)  on entinen  armeijan ”kuulustelija”, jonka mieltä painavat muistot suoritetuista  ”kuulusteluista” ja tämä ilmenee sitten, että William peittää hotellihuoneensa mööpelit ja muun  irtaimiston  valkoisilla lakanoilla.

Vietettyään 8 vuotta Leavenworthin USDB-sotilasvankilassa, William on elättänyt itseään kortinlaskijana  ja sitten William tapaa Cirkin, jonka edesmennyt isä on palvellut armeijassa samassa yksiössä  kuin William ja päättänyt sitten päivänsä PTSD:en takia, johon Cirk pitää syyllisenä  Williamin entistä komentajaa, Majuri John Gordoa, joten duo  lähtee kiertämään kasinoita ja suunnittelevat samalla kostoa Gordolle  ja kuvioihin ilmaantuu vielä se pakollinen(oletettu) daami, La Linda, joka värvää Willamin ”talliinsa” pelaamaan WSOP-turnaukseen.

Kuten alussa totesin, Schrader kierättää jälleen tuttuja teemoja ja Taksikuskin lisäksi osansa teemojen kierrätyksestä saavat myös American Gigolo(1980) ja Light Sleeper(1992)  ja tällä kertaa Schrader osoittaa myös tyylikästä kuvan ja värien käyttöä eräässä puutarhaan sijoittuvassa kohtauksessa.

TCC on tyylikäs ja intensiivinen trilleri, loistava elokuva Schraderiltä pitkän aikaan aikaan tämän vuoden kovimpia leffoja.

Arvosana🎲🎲🎲🎲🎲

Harhaluoti(1991)

 Alkuperäinen nimi: Ricochet

Ohjaaja: Russell Mulcahy 

Käsikirjoitus: Steven E. De Souza,  Fred Dekker, Menno Meyjes

Pääosissa: Denzel Washington, John Lithgow, Ice-T, Kevin Pollak, John Amos, Josh Evan, Jesse Ventura, Lindsay Wagner  Victoria Dillard, John Cothrane, Mary Ellen Trainor, Matt Landers

Nyt arvostelussa toinen lievästi aliarvostettu Denzelin tähdittämä ysäriäksön, jonka alunperin olla kuudes Likainen Harry ja tämän oli myös alunperin tarkoitus sijoittua samaan universumiin kuin Die Hard (tarkkasilmäiset saattavat  bongata 3 tuttua naamaa kyseisestä franchisestä)  ja kun ohjaajana häärii Ylämaalaisen ja sen jatko-osan ohjannut Mulcahy ja käsikirjoittajana De Souza  voidaan tosiaankin puhua aliarvostetusta helmestä. Sitten asiaan:

1983 hiljattain poliisina aloittanut Nick Styles joutuu tositoimiin partnerinsa  Larry Doylen kanssa, kun pahamaineinen  Earl  Talbot Blake saapuu aiheuttamaan yleistä pahennusta karnevaaleihin, mutta  yllättävän striptease-esityksen jälkeen Styles onnistuu taltuttamaan Blaken   legendaarisen olkapäälaukauksen  sijasta vähemmän käytetyllä polvilaukauksella ja vaikka kasarilla ollaan eikä, nettiä, somea tai meemejä ollut vielä olemassa, niin siitä huolimatta Styles  saa mainetta  ja kunnia   yllättävän  striptease-esityksen myötä ja Blake saa puolestaan kakkua.

8 vuotta myöhemmin(eli silloin kuin tämä leffa ilmestyi) Styles on perustanut perheen ja edennyt urallaan apulaispiirisyttäjäksi ja  elämä muutenkin hymyilee, paitsi sillä välin vankilassa( jossa jostain kumman syystä vangit tappelevat kaikessa rauhassa gladiaattorityyliin!)  Blake on pääsemässä ehdonalaiseen(ja minkäköhän ihmeen takia?) mutta päättää ottaa hatkat näyttävästi kesken kuulemisen  ja täytyy kyllä myöntää, että näin näyttävä vankilapakoa harvemmin näkee leffoissa.

Siinä missä tyypillinen äksönleffan roisto yrittäisi pistä sankarin kylmäksi, on Blake  tähän verrattuna  astetta sadistisempi, sillä Blake  aikoo pilata Stylesin elämän totaalisesti, mikä onkin kuolemaa kovempi kohtalo.

Ja kuten totesin aiemmin Virtuosityn arvostelussa, Denzel  vetää ihan jees roolin tässäkin, mutta eipä ole edelleenkään kovin uskottava  äksönsankari, joten ehkä Wesley Snipes(jota ei edes harkittu pääosaan, mikä röyhkeys!) olisi vetänyt roolin paremmin, mutta  Lithgow on jälleen asian ytimessä Blaken roolissa, kuten myöskin Ice-T   tyypillisessä jou jou-roolissaan.

Ricochet on viihdyttävä, jännä ja lievästi aliarvostettu teos ysäriäksönien joukossa.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

Virtuosity(1995)

 Ohjaaja Brett Leonard

Käsikirjoitus: Eric Brent

Pääosissa: Denzel Washington, Russell Crowe, Kelly Lynch,  William Forstyhe, William Fitchner, Louise Fletcher, Stephen Spinella, Kaley Cuoco, Traci Lords, Costas Mandylor,  Michael Buffer 

Nyt arvostelussa lievästi aliarvostettu ja mainettaan parempi  ysäriäksön. Sitten asiaan: 

Jossain epämääräisessä tulevaisuudessa(vuosilukua tai kymmentä ei mainita) jossa autot  kulkevat edelleen maan pinnalla ja ovat suoraan 1990-luvulta ja aseet  ovat myöskin samaa vuosikertaa mutta jostain kumman syystä poliisilla on käytössä huipputeknologiaa, tässä tapauksessa VR-teknologiaa, joka on jo pidemmän aikaan ollut arkipäivää, mutta 26 vuotta sitten  ihan uusi ja jännä juttu.

Joka tapauksessa poliisi siis käyttää VR-teknologiaa poliisien kouluttamiseen, mutta ylläri pylläri homma menee puihin ja VR-koulutusta varten luotu rikollinen SID 6.7 (lyhenne sanoista  Sadistic, Intelligent, Dangerous) päätyy oikeaa maailmaan ja lähtee riehumaan kaupungille, joten ainoa toivo tässä toivottomassa tilanteessa  on vankilassa istuva-ex-kyttä Parker Barnes, joka saa lyhennyksen kakkuunsa, jos tuo SID 6.7:an takaisin.

Kuulostaako tutulta? Kyllä, sillä juonikuvio on pöllitty vain 2 vuotta aiemmin ilmestyneestä Syltty-klassikosta Demolition Man, mutta onneksi VR-homma toi jotain uuttaa  ja omaperäistä tähän ja näin ollen vältyttiin pahimmalta plagioinilta ja mahdolliselta syytöksiltä.

Denzel  on ihan jees pääosassa, mutta, jos Arnold tai Michael Douglas(joita alunperin pääosaan harkittiin) olisi tämä klassikko, mutta Crowe pääsi  oikein revittelemään pahiksen roolissa ja äijän one-lineri lisäsivät leffa  viihdearvoja, kuten myöskin aikoja sitten vanhentuneet  VR-efektit, jotka ei vedä veroja nykypäivän teknologialle, mutta on varman  ollut ysärillä  uusi ja jännä juttu, kuten alussa totesin.

Joka tapauksessa Virtuosity on keskivertoa parempi ja viihdyttävämpi ysäriäksön, joka on sentään ollut aikaansa edellä esitellessään VR-teknologiaa, joka nykyään on arkipäivää.

Arvosana⭐️⭐️⭐️⭐️

Kummituskopla(1996)

Alkuperäinen nimi: The Frighteners

Ohjaaja: Peter Jackson

Käsikirjoitus: Peter Jackson & Fran Walsh

Pääosissa: Michael J Fox, Jeffrey Combs, Trini Alvarado, Peter Dobson,  John Astin, Jake Busey, Dee Wallace, Troy Evans, Melanie Lynskey, R Lee Ermey, Chi McBride, Stuart Deveine

Nyt arvostelussa Peter Jacksonin Hollywood-debyytti, joka on ihmeen aliarvostettu, vaikka kyseessä on joskin hillitympi kauhukomedia, kuin  Bad Taste ja Braindead, mutta ei tämä missään nimessä ole huono leffa. Sitten asiaan:

Leskeksi jäänyt  etsivä Frank Bannister, joka syystä tai toisesta näkee kummituksia ja pyörittää bisnestä laitamalla kummitusystävänsä kummittelemaan jonkun taloon ja sitten Frank saapuu paikalle ja ns ”häätää”  kummitukset rahaa vastaan.

Sitten kaupungissa  alkaa  tapahtumaan outoja kuolemia, ja huijarina  tunnettu Frank joutuu viranomaisten hiilostamaksi, vaikka  asialla onkin vuosikymmeniä aiemmin tuolissa käristetyn joukkomurhaaja Johnny Bartlettin haamu  (Jake Busey) joka on palannut ihmisten ilmoille rikkoakseen  murhaennätyksiä, joten Frank päättää puhdistaa  oman ja kummitusystäviensä maineen toimittamalla Bartlettin sinne mistä tulikin, elikkä alakertaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän ja nyt yleistä lätinää leffasta.

Kuten alussa totesin, tämä on lievästi aliarvostettu elokuva Jacksonin filmiografiasta ehkä myös sen takia, että suomenkielinen titteli Kummituskopla saattaa antaa väärän käsityksen lystikkäästä Haamujengi- tyylisestä  komediasta, mutta asia on päinvastoin sillä perusidea on  samankaltainen, mutta meno on huomattavasti  synkempää ja verisempää, mutta hillitympää verattuna 3 aiempaan leffaan,  joten varauksella tätä suositella herkkähipäisille ja kukkahattutädeille.

Fox on ihan jees pääosassa, vaikka Danny De Vito, jota myös harkittiin pääosaan Broderickin, Cusackin Deppin ja Cruisen ohella olisi ollut nappivalinta  tämmöiseen huijanderin  rooliin, mutta leffan parhaimmat roolit vetivät  Busey ja Combs FBI-agentti Milton Dammersina,  joka tarjosi leffan parhaimmat naurut, vaikka näin jälkikäteen katsottuna hahmossa on  havaittavissa jonkinlaisia yhtäläisyyksiä Re-Animator trilogian Herbert Westiin ja kuulemma Jackson halusikin  Combsin  Re-Animatorin takia elokuvaan.

Kummituskopla on viihdyttävä ja jännittävä kahukomedia ysäriltä ja ansaitsi kyllä enemmän huomiota Jacksoin filmiografiassa.

Arvosana:👻👻👻👻👻